Yhä useampi taloyhtiö valitsee putkiremonttiinsa kokonaisvastuumallin

Rakennusyhtiö Lehdon kokemuksen mukaan yhä useampi pääkaupunkiseudun taloyhtiö valitsee putkiremonttinsa ratkaisuksi KVR-mallin eli kokonaisvastuu-urakan.

Lehto Group on tehnyt pääkaupunkiseudun kerrostaloihin viime vuosina noin sata putkiremonttia vuodessa. Isännöintiliiton putkiremontti-barometrin mukaan jo muutaman vuoden ajan KVR-malli on valittu ratkaisuksi noin 10 % kohdalla hankkeista.

Lehdolle tuli vuoden 2021 aikana 20 tarjouspyyntöä, joissa taloyhtiöt olivat tehneet päätöksen KVR-mallista. Tämä tarkoittaisi sitä, että määrä on tuplaantunut vuoden 2020 barometrin tulokseen verrattuna, vaikka kyse on ainoastaan Lehdon saamista tarjouspyynnöistä.

Lehdon putkiremonttien liiketoiminnasta vastaava johtaja Ari Saartoala kertoo, että aikaisemmin ja koronaa edeltävinä aikoina remontteja tehtiin enemmän ns. valmiilla suunnitelmilla eli perinteisellä tavalla, jossa taloyhtiö kilpailuttaa ja teettää itse valitsemillaan suunnittelijoilla suunnitelmat. Nyt KVR-urakoiden määrä vaikuttaa olevan selvässä nousussa.

− Uskon, että KVR-mallin suosio on vahvistunut, koska se on asiakkaalle monella tavalla turvattu valinta ja asiakkaat näkevät jo referenssejä selkeistä kustannussäästöistä. KVR-mallissa sama taho on vastuussa putkiremontin suunnittelusta ja toteutuksesta. Mallin avulla voidaan varmistaa helpommin budjetin ja aikataulun pitävyys, Saartoala kertoo.

KVR-urakka sopii erityisen hyvin lähiöhankkeisiin, joissa kohteena ovat 1960-luvun lopun ja 1970-luvun betonikerrostalot. Tyypillisesti tällaisista kohteista löytyy vakioasuntopohjat ja paljon toiston mahdollisuuksia remontin näkökulmasta.

− Myös suunnittelijoiden ja konsulttien antaman palautteen mukaan kokeneen KVR-urakoitsijan kanssa saadaan kohteita nopeammin käynnistymään. Lisäksi toteutussuunnitelmista saadaan laadukkaat ja lisätyöt pystyään karsimaan jo ennalta minimiin, lähtökohtaisesti lähes nollaan, Saartoala kertoo.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

2.11.2015

Taloyhtiön osakkaat eivät aina tunne oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan

Yli 2 miljoona suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiössä. Osalle taloyhtiön toiminta on tuttua, mutta joillekin yhtiön toimintatavat ovat täyttä hepreaa. Uutuusopas Sata ja yksi kysymystä taloyhtiöstä auttaa vähentämään osakkaiden epätietoisuutta ja murtamaan vääriä käsityksiä osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

23.5.2017

Taloyhtiön hallitus ja tehtävät

Asunto-osakeyhtiön hallituksen tehtäväksi on säädetty huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on siten taloyhtiön asioiden yleinen hoitovelvollisuus. Hallitus toimii toimeenpanevana toimielimenä ja voi lisäksi itsenäisesti päättää tehtäviinsä kuuluvista asioista.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti