Vakuutusyhtiöiden korvaamien vesivahinkojen taustalla on yhä useammin huolimattomasti tehty putkiliitos. Asennustekniikan kehittyessä markkinoille on tullut useita puristustekniikkaan perustuvia putkien liitosmenetelmiä, joiden tekeminen vaatii ammattitaitoa. Asennustöiden luvanvaraisuus varmistaisi asentajan osaamisen.
Virheellisesti tehtyjen puristusliitosten aiheuttamat vesivahingot ovat määrällisesti jo ohittaneet väärin tehdyt astianpesukoneventtiilien liitokset, joka oli pitkään yleisin vuotovahinkojen aiheuttaja. Puristusliitosten riesana on se, että huonosti tehty liitos ei aina paljastu vesijohtoverkoston painekokeessa. Huolimattomasti tehty liitos voi irrota vasta vuodenkin kuluttua asennuksesta.
– Puristusliitokset itsessään ovat toimiva ja luotettava liitosmenetelmä. Ongelma johtuu nimenomaan asennuksen aikana tehtävistä virheistä. Niistä yleisin on se, että liitosta ei puristeta loppuun asti. Kyseessä on joko osaamattomuus tai välinpitämättömyys. Ohjeiden mukaisesti tehtynä puristusliitos on luotettava menetelmä, asiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä kertoo.
Puristusliitokset ovat kasvattaneet suosiotaan, koska ne ovat nopeita ja siistejä asentaa. Yksittäisen liitoksen hinta on kilpailukykyinen verrattuna perinteisiin puserrusliitoksiin. Erityisesti korjausrakentamisessa asennuksen siisteys ja työn aikainen paloturvallisuus tekevät niistä houkuttelevan vaihtoehdon.
– Vahinkojen vähentämiseksi asennushenkilöstöltä tulisi aina vaatia LVI-alan ammatillinen peruskoulutus. Parasta olisi, jos vaatimus olisi kirjattu rakentamista koskeviin kansallisiin säädöksiin. LVI-asennustöiden tulisi siis olla luvanvaraisia. Kansalaisten terveyteen ja omaisuuteen kohdistuvat vaarat ovat jo niin isoja, että se on täysin perusteltua, Mäkinen toteaa.
Finanssialan keskusliiton tietojen mukaan vakuutusyhtiöt maksavat vesivahingoista johtuvia korvauksia vuosittain lähes 160 miljoonan euron verran. Vuosituhannen alussa vastaava korvaussumma oli noin 80 miljoonaa. Vuotovahingoilla on kansallisesti iso merkitys. Vakuutusyhtiöiden maksamista korvauksista aiheutuvat kustannukset siirtyvät nousevien vakuutusmaksujen kautta kaikkien suomalaisten maksettaviksi.
– Nämä ovat turhia kustannuksia, jotka olisivat helposti ehkäistävissä varmistamalla asennushenkilöstön osaaminen, Mäkinen summaa.
Suomessa salamoi lähinnä kesäisin ja silloinkin harvoin, mutta Suomessakin syttyy silti joka vuosi salaman aiheuttamia rakennuspaloja. Ne ovat yleensä todella tuhoisia. Viime kesänä salama sytytti savonlinnalaisen kerrostalon palamaan.
Taloyhtiön viemäreitä kannattaa tutkia säännöllisesti. Viemärikuvaus paljastaa piilevät viat, ja niihin ehditään reagoida ajoissa. Uuden talon viemärit kannattaa kuvata jo ensimmäisen kymmenvuotistarkastuksen lähestyessä.
Aurinkosähköjärjestelmän virheellinen asennus voi aiheuttaa järjestelmässä vikoja ja paloturvallisuusriskin. Siksi järjestelmien asennuksissa on käytettävä aina niihin perehtynyttä sähköalan ammattilaista, muistuttaa Tukes.
Taloyhtiön hallituksen jäsenet käyttävät Kiinteistöliiton tekemän kyselyn perusteella hallitustyöskentelyyn keskimäärin miltei neljä tuntia kuukaudessa. Puheenjohtajilla aikaa kuluu runsaat neljä tuntia ja muilla hallitusten jäsenillä keskimäärin kolme tuntia kuukaudessa. Tavallisin kokoontumistahti tavanomaisena vuonna ilman suuria hankkeita on kolmesta neljään kertaa vuodessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään