Putkien ja laitteiden vuotovahingot ovat vuodesta toiseen yleinen kodin harmi, kertoo rakentaja.fi-sivusto. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan vuotovahingoista jopa 55 prosenttia sattuu omakotitaloissa ja lähes 70 prosenttia 1980-luvulla tai sitä aiemmin rakennetuissa taloissa. Omakotitalon vuotovahingosta aiheutuu keskimäärin 8 300 euron kustannus, mutta suurimmillaan se voi nousta jopa yli 100 000 euroon.
Noin 60 prosenttia omakotitalojen korvatuista vuotovahingoista aiheutuu käyttövesiputkistosta ja laitteista, kuten pesukoneista ja hanoista. Noin viidennes vuotovahingoista on viemäriputkiston aiheuttamia ja noin 15 prosenttia johtuu rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, tyypillisesti lämminvesivaraajan, rikkoutumisesta.
Riskit kasvavat putkien iän myötä, eikä vakuutus välttämättä korvaa täysimääräisesti ikääntyneitä putkia ja niistä aiheutuneita vahinkoja. Itse putkista tehdään ikävähennys niiden toisesta käyttövuodesta alkaen. Jos yli 35 vuotta vanhat putket aiheuttavat vahinkoa ympärillä oleviin rakenteisiin, tehdään lisäksi erillinen vuotovähennys. 35–49 vuotta vanhojen putkien kohdalla vahingon määrästä vähennetään 30 prosenttia ja 50 vuotta tai sitä vanhempien putkien kohdalla 60 prosenttia.
Astianpesukoneet aiheuttavat omakotitaloissa kuukausittain kymmeniä vahinkoja. Tyypillinen syy on pesukoneen tulo- tai poistoletkun irtoaminen, vuotaminen tai rikkoutuminen. Niin ikään pyykinpesukoneissa on vastaavia ongelmia, mutta ne aiheuttavat vahinkoja astianpesukoneita harvemmin.
Myös pesukone tulisi uusia ajoissa ennen käyttöiän loppua. Riski laitteen rikkoutumiseen kasvaa jo neljän vuoden kohdalla, mutta erityisen riskialttiita ovat seitsemän vuotta ja sitä vanhemmat koneet. Vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä myös koneen oikeanlaisella asennuksella ja valvotulla käytöllä.
Astian- tai pyykinpesukonetta ei saa koskaan jättää yksin pyörimään, sillä kone voi mennä rikki pesun aikana, jolloin vedet valuvat lattialle. Jos vahinko sattuu pesukoneen ollessa päällä ilman valvontaa, saatetaan vakuutuskorvauksia alentaa tai pahimmillaan niitä ei voida maksaa ollenkaan.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut isännöintialan kilpailunrajoitusta koskevat valitukset ja määrännyt isännöintialan yhtiöille ja Isännöintiliitolle markkinaoikeutta korkeammat seuraamusmaksut. Seuraamusmaksut vaihtelevat 60 000 eurosta neljään miljoonaan euroon.
Enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan. Kalleimmalla paikkakunnalla Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa. Matalimmat kuntakohtaiset maksut sen sijaan ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa.
Monessa taloyhtiössä mietitään kustannustehokkaampia ja vähäpäästöisempiä energiaratkaisuja. Turun Lausteella ryhdyttiin tuumasta toimeen, ja nyt osa lämmön talteenottojärjestelmän tarvitsemasta sähköstä kerätään taivaalta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään