Vuokralainen voi jälleenvuokrata kotinsa lyhyeksi ajaksi, kunhan vuokraukseen on saatu vuokranantajan lupa, muistuttaa Suomen Vuokranantajat. Kesällä tarvetta lyhytaikaiselle vuokraukselle voi olla esimerkiksi tapahtumien aikana, ja monen vuokralaisen koti saattaa jäädä lyhyeksi ajaksi tyhjilleen esimerkiksi lomamatkan tai muun reissun ajaksi. Näissä tilanteissa tyhjän asunnon lyhytaikainen jälleenvuokraus voi olla houkutteleva vaihtoehto.
Vuokralaisen harjoittamaan lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan sovelletaan samoja sääntöjä kuin ali- ja jälleenvuokraukseen. Näin ollen koko asunnon jälleenvuokraamista varten tarvitaan aina vuokranantajan lupa, myös lyhyeksi ajaksi. Alle puolet asunnosta voi alivuokrata ilman vuokranantajan lupaa, mikäli siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa tai häiriötä.
Jälleenvuokraamisesta voidaan sopia jo vuokrasopimuksen yhteydessä, mutta asiasta on mahdollista sopia myös vuokrasuhteen aikana, ohjeistaa Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Aram Auer.
– On hyvä tiedostaa, että vuokralaisen jälleenvuokratessa koko asuntoa ilman vuokranantajan lupaa voi vuokranantajalla olla oikeus purkaa vuokrasopimus. Ensiaskel lyhytaikaisen vuokraustoiminnan aloittamiseksi onkin ottaa yhteyttä vuokranantajaan ja keskustella pelisäännöistä etukäteen, Auer sanoo.
Pelkkä vuokranantajan lupa ei välttämättä riitä lyhytaikaisen jälleenvuokraustoiminnan aloittamiseen, sillä joissain taloyhtiöissä on yhtiöjärjestyksessä kielletty lyhytaikaisen majoitustoiminnan harjoittaminen. Mikäli kieltoa ei ole, oman kodin satunnainen ja lyhytaikainen jälleenvuokraaminen on taloyhtiön puolesta mahdollista.
Jälleenvuokraustilanteissakin pääasiallinen vuokralainen vastaa edelleen vuokrasopimuksen mukaisista velvoitteista. Hän vastaa myös mahdollisista vahingoista, joita jälleenvuokralainen huoneistolle aiheuttaa.
– Lyhytaikaista jälleenvuokrausta harjoittaessa on tärkeää varmistaa omien vakuutusten kattavuus jälleenvuokraustilanteissa. Myös lyhytaikaista vuokralaista kannattaa ohjeistaa taloyhtiön järjestyssäännöistä ja toimintatavoista, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä, muistuttaa Auer.
Jälleenvuokralaisellakin on korvausvastuu sekä päävuokralaista, että tietyissä tilanteissa myös vuokranantajaa kohtaan. Jälleenvuokralainen on velvollinen korvaamaan esimerkiksi vahingon, jonka hänen luvallaan oleskeleva henkilö on aiheuttanut huoneistolle. Tietyistä vahingoista päävuokralainen sekä jälleenvuokralainen ovat yhteisvastuussa vuokranantajalle.
Kotinsa jälleenvuokraavan tulee myös muistaa, että väliaikaisesta vuokraustoiminnasta saadut tulot ovat päävuokralaiselle veronalaista pääomatuloa, joiden veroprosentti on niiden määrästä riippuen 30–34 prosenttia. Vastuu näiden verojen maksamisesta on vuokralaisella, joka saa tulot jälleenvuokrauksesta.
– Viimeistään veroilmoitusta tehdessä on hyvä muistaa ilmoittaa verovuoden aikana lyhytaikaisesta vuokraustoiminnasta saadut tulot, Auer neuvoo.
Vuokralainen purki vuokrasopimuksen, kun taloyhtiö uhkasi ottaa huoneiston hallintaansa. Vuokrasopimus koski liiketoiminnan aloittamista huoneistossa, vaikka taloyhtiö oli kieltänyt liiketoiminnan kyseisessä huoneistossa. Asiaa puitiin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa.
Tilaajille
Taloyhtiöissä asuu paljon osakkaiden vuokralaisia, jotka on tärkeää ottaa mukaan kaikkeen asumisviestintään. Vuokranantajan tulee varmistaa, että vuokralainen saa riittävän tiedon hoitovastuistaan, ja rohkaista tätä ilmoittamaan vioista ja puutteista.
Vuokralainen on lain nojalla velvollinen korvaamaan vuokranantajalleen aiheuttamansa vahingot. Taloyhtiö ei kuitenkaan voi vaatia vuokranantajalta korvausta vuokralaisen vahingoittaessa yhtiölle kuuluvia rakennuksen osia.
Tilaajille
Rakennuksen asumisviihtyvyyteen vaikuttavat keskeisesti asumisterveys ja esteettömyys. Muun muassa sisäilman laadulla ja äänieristyksellä on paljon merkitystä. Asumisviihtyvyyteen tulee panostaa jo rakennusvaiheessa.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään