Venäläisten omistamat kerrostalot herättävät huolta Hangossa

Kerrostalon asukkaista tuli yllättäen pakotteiden uhreja Hangossa: asukkaat ovat huolissaan, kun sähköt ovat olleet poikki eikä omistajiin saa yhteyttä.

Sekä USA:n että EU:n pakotelistalla olevien Boris ja Roman Rotenbergin omistamissa kahdessa kerrostalossa Hangon Lappohjassa on yli 60 asuntoa, mutta asukkaita on vain vajaassa 20 huoneistossa. Asukkaiden pelkona on mm. lämmön ja veden jakelun sekä jätehuollon keskeytyminen.

Helsingin Sanomat kuvaa kerrostalojen ulkoista yleisvaikutelma nuhjuiseksi ja hoitamattomaksi. Hiekoittamattomat pihakäytävät tai repsottavat sähköjohdot eivät suinkaan ole asukkaiden murheista suurimpia.

Rotenbergien EU-alueella olevien varojen ja maksuliikenteen jäädytysten vuoksi Hangon kerrostaloissa sähkö- ja lämpölaskut ovat olleet maksamatta. Sähköyhtiö ehti jo katkaista kerrostalojen yleisistä tiloista sähköt, mutta ne saatiin takaisin, kun Hangon kaupunki teki sähkösopimuksen ja lupasi hoitaa asiaa väliaikaisesti.

Kaikki palvelut uhkaavat katketa

Asukkailla on aito huoli siitä, että jos vesilaitoksen ja lämpö- sekä jäteyhtiön maksut jäävät hoitamatta, veden ja lämmön jakelu sekä roska-astioiden tyhjennys katkeavat. Tietoliikenneyhtiö Karjaan Puhelin on ilmoittanut, että taloyhtiöstä katkaistaan kaapeli-tv 31.3. Se mykistää kaikki digitaaliset tv- ja radiokanavat, mutta sulku ei koske datapalveluja, eli asuntojen internetyhteys jää toimivaksi.

Osa asukkaista ei ole pystynyt maksamaan vuokriaan. Vuoden 2021 lopussa vuokranmaksutili lakkasi toimimasta. Sen jälkeen tuli uusi tilinumero, mutta kaikki eivät ole pystyneet maksamaan vuokraansa senkään kautta. Kun vuokraa yritti maksaa, rahat palautuivat aina takaisin omalle tilille. Talonmieskään ei ole saanut palkkaansa.

Tili on ilmeisesti sellaisten hallussa, jotka ovat sanktioiden piirissä tai sitten kyseessä on ulkomainen tili, joille maksuliikenne on estetty.

Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell sanoo, ettei Hangon kaupungilla ole osaa eikä arpaa koko tilanteeseen eikä täten periaatteellista tarvetta ruveta sähkö- ja lämpölaskujen maksumieheksi. Selvittämättömät laskut ovat omistajan ja yhtiöiden välisiä asioita.

Miksi talot päätyivät venäläisille?

Kerrostalot valmistuivat Koverharin terästehtaan työläisten asunnoiksi vuonna 1961. Talot ovat jo parhaat päivänsä nähneet, joten niiden päätyminen kahdelle venäläiselle miljardöörille vuonna 2004 on herättänyt paljon pohdintoja.

Kaupunginjohtaja Strandell sanoi Helsingin Sanomille miettineensä asiaa paljon.

– Miksi mittaamattoman rikas oligarkki ostaisi kaksi loppuun kulutettua kerrostaloa Lappohjasta? Kun kyse on miljardööreistä, tämä on niin nappikauppaa, ettei se oikein mene rahanpesusta. Tarvittaisiin tuhansia tällaisia.

Lappohjan kerrostalot eivät myöskään voi olla bisnessijoitus. Kerrostalot alkoivat tyhjentyä asukkaista vuonna 2012, kun Koverharin terästehdas ajautui konkurssiin.

– Tästä puuttuu täysin bisneslogiikka. Talo on maksanut paljon enemmän kuin omistaja on saanut tuloja, Strandell sanoo.

Jos ei ole bisneslogiikkaa eikä rahanpesua, vaihtoehtoja on vähän. Strandell epäilee, että taustalla olisi pyrkimys ostaa kiinteistöjä Suomen strategisesti tärkeiltä alueilta. Niihin olisi helppo majoittaa tarvittaessa vaikka miehitysjoukkoja.

– Hangossa on puolustusvoimien laitteita ja järjestelmiä. Tämä noudattaa samaa kaavaa kuin kymmenissä muissa kohteissa Suomessa, joissa on yhtäkkiä venäläistä omistusta kiinteistöissä, joiden naapureissa on strategisia merkityksiä.

Rotenbergit yrittivät myydä kerrostaloja vuosi pari sitten. Hintapyyntö kahdesta kerrostalosta tontteineen oli pilkkahintainen 115 000 euroa, mutta ostajaa ei silti löytynyt.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

4.9.2015

Talon rakenteilla on parasta ennen -päiväys

Oma talo on iso taloudellinen satsaus, johon pääasiallisesti sidotaan koko omaisuus, sillä jopa 70 % kotitalouksien varallisuudesta on asunnoissa. Oma talo on myös koti, jossa perheen jäsenet viihtyvät ja kasvavat ja, jotta olosuhteet terveelliselle elämiselle olisi taattu, tulee kansallisomaisuudestamme pitää hyvää huolta. Kuten autot, myös talot vaativat jatkuvaa huoltoa ja huolenpitoa sekä suunnitelmallista ja pitkäjänteistä […]

28.4.2016

Kerrostalot 1960–1975

Neliosainen Kerrostalot-kirjasarja esittelee eri vuosikymmenten kerrostalotyyppejä ja niiden rakenneratkaisuja. Kirjasarjan kaikki osat ovat jälleen saatavilla, sillä nyt ovat ilmestyneet uudet painokset vuosia 1940–1975 käsittelevistä kirjoista. Kerrostalot 1960–1975 -kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti tuolle aikakaudelle tyypilliset kerrostalot rakenteineen.

23.3.2017

Kotien valvontakameroita käytetään myös perheen väliseen viestintään

Kotien ja kesäasuntojen kameravalvontajärjestelmiä käytetään myös muuhun kuin turvallisuuteen ja omaisuuden suojaamiseen liittyvään kontrolliin. Kameroita käytetään esimerkiksi, kun perheestä ja kotieläimistä halutaan pitää huolta sekä perheen väliseen viestintään. Lisäksi kameroiden välityksellä on mahdollista seurata luontoa ja pieneläimiä.

28.3.2022

Hangon asuntomarkkinoilla on nyt imua

Asuntomarkkinat jatkuvat kuumana tänäkin vuonna Hangossa, jossa kohteita on myynnissä selvästi vähemmän kuin on kysyntää. Koronapandemia toi etätyöläiset Hankoon jo yli vuosi sitten, mikä on myös näkynyt asuntokaupassa. Etenkin omakotitalojen kysyntä on merkittävästi kasvanut.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti