Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistussa artikkelissa VATT:n tutkijat Essi Eerola ja Teemu Lyytikäinen tutkivat vuonna 2013 tehtyä korotusta asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoveroon. Verokanta nousi tuolloin 1,6 prosentista kahteen prosenttiin ja veropohja laajeni. Verrokkiryhmänä olivat omakotiasujat, joiden maksama varainsiirtovero ei muuttunut.
Tutkijat arvioivat veronkorotuksen vähentäneen muuttamisten määrää yli seitsemän prosenttia osakehuoneistoissa. Myös omakotitaloissa muuttaminen väheni.
Kauppalehti toteaa artikkelissaan, että tulokset ovat linjassa taloustieteen kirjallisuuden kanssa, jonka mukaan kotitaloudet eivät pysty sopeuttamaan asumistaan muuttuviin tarpeisiin. Eerolan ja Lyytikäisen mielestä tämä kannustaa nuoria liian suuren omistusasunnon hankkimiseen ja asuntolainan ottamiseen.
− Tärkeä hyvin toimivan verojärjestelmän ominaisuus on se, että se kerää julkisiin palveluihin ja tulonsiirtoihin tarvittavan rahoituksen aiheuttamalla mahdollisimman vähän haittaa talouden toiminnalle. Varainsiirtovero ei täytä tätä vaatimusta, tutkijat kirjoittavat.
Tulot jäivät odotuksista ja hyvinvointi kutistui
Varainsiirtoveron noston arveltiin aikanaan lisäävän verotuloja noin 80 miljoonaa euroa. Tämä laskelma ei kuitenkaan ottanut huomioon kaupankäynnin laskun vaikutusta.
Eerola ja Lyytikäinen laskevat, että seitsemän prosentin lasku kauppamäärissä pienensi oletettua lisäystä noin kolmanneksella. Pienentävää vaikutusta tuli myös omakotitalokauppojen määrän vähenemisestä.
Suurempi negatiivinen vaikutus tulee kuitenkin veronkorotuksen hyvinvointivaikutuksista.
− Laskelmiemme perusteella tästä veronkorotuksesta aiheutuva haitta kotitalouksille on suurta suhteutettuna verotulon lisäykseen, tutkijat arvioivat.
Kauppalehden tietojen mukaan hallituspuolueista löytyy kannatusta varainsiirtoveron uudistamiseen, mutta toimenpiteitä ei ole tällä kaudella odotettavissa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään