Lukuisat asuinalueet ympäri Suomea kaipaavat lisää elinvoimaa. RAKLI ja Turun kaupunki kokosivat aiheesta kiinnostuneet klinikalle, jonka tuloksena nyt julkaistaan lähiökehittämisen toimintamalli. Jokaisella alueella on ominaispiirteet ja vahvuudet, jotka ovat hyvä pohja uudistumiselle. Klinikan tuottama kahdeksanportainen etenemispolku vie harkituin askelin onnistuneeseen lopputulokseen. Pilottialueena toimi Turun Pansio-Perno, jonka kehittäminen asukaskeskeisesti oli tarkastelun kohteena klinikalla.
Parempien asuinympäristöjen kehittäminen alkaa siitä, että kaupunki asettaa selkeät tavoitteet ja muodostaa strategisen kokonaisnäkemyksen asuinalueiden kehittämisestä. On tärkeää, että koko kaupungin tasolla on yksi henkilö, joka tietää, mitä eri hallinnonaloilla ja kaupunginosissa tapahtuu. Yksittäisen asuinalueen uudistuksen lähtökohdaksi kannattaa ensin selvittää sen erityispiirteet ja määrittää kehittämispotentiaali.
Lähiön mahdollisuudet, haasteet, kipupisteet ja reunaehdot sekä kehittämiseen liittyvät villit ideat kootaan aluksi taulukkoon. Sen avulla on helpompi kirkastaa juuri kyseisen alueen identiteetti ja luoda visio siitä, millaiseksi aluetta halutaan muokata. Tavoitteista muodostuvaan kokonaissuunnitelmaan on hyvä koota tehtävien toimenpiteiden lisäksi niiden toteuttajat ja käytettävissä olevat resurssit. Viimeistään tavoiteasetannan jälkeen on syytä koota yhteen muutkin kuin kaupungin organisaatiossa työskentelevät lähiökehittäjät. Hyvään lopputulokseen päästään, kun asukkaat, kaupunki, kiinteistöalan toimijat ja palveluntuottajat puhaltavat yhteiseen hiileen.
Toimenpiteiden kirjo on asuinalueen kehittämisessä melkoinen. Uudistuminen voi tapahtua esimerkiksi asumisen muotoja monipuolistamalla, asukkaiden yhteisiä palveluita tarjoamalla, alueen imagoa vahvistamalla tai asukkaita osallistamalla. Keinot tulee ryhmitellä teemoihin, mikä helpottaa niitä tarkemmin suunnittelevien ja toteuttavien ihmisten kutsumista valmisteluryhmiin.
Asuinalueiden kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, minkä vuoksi valitut toimenpiteet on tärkeä priorisoida ja eteneminen aikatauluttaa realistisesti. Yhteiseksi työkaluksi klinikka suosittelee tiekarttaa, josta toimenpiteet ja osapuolet käyvät selkeästi ilmi. Jotta kehityshankkeet ”otetaan omiksi”, on niistä kerrottava kiinnostavasti niin päätökset tekeville luottamushenkilöille kuin kaupunkilaisillekin.
RAKLIn klinikalla pohdittiin toimenpiteitä Turun Pansio-Pernon alueidentiteetin ja elinvoiman vahvistamiseksi. Niin sanotussa Turun mallissa asukas nousee keskiöön. Keinovalikoimaan ehdotettiin uuden omakotialueen kaavoittamista suositun Bryggmanin alueen jatkoksi, asumisneuvonnan kehittämistä, alueyhteistyön lisäämistä, valotaideteoksen luomista yhdessä asukkaiden kanssa, ulkoilupainotteisen palvelupolun toteuttamista sekä positiivisista asioista ja tapahtumista viestimistä. Seuraavaksi Turun kaupunki tekee suunnitelman etenemisestä ja käytettävissä olevista resursseista.
Turussa käytyjen keskustelujen pohjalta yleisiksi lähiökehittämisen suosituksiksi kaupungeille muotoiltiin:
Kaukolämpöverkoissa siirrytään tulevaisuudessa alhaisempiin lämpötiloihin. Tämä tulee huomioida uutta lämmönjakokeskusta hankittaessa. Lämmönjakokeskuksen voi omaksi ostamisen sijaan vuokrata myös leasing-palveluna.
Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOASin kohteisiin uusittiin Molok-syväkeräyspisteet. Kierrätysaste nousi sen jälkeen kaikissa uusituissa kohteissa, ja osassa se tuplaantui.
Molok
Kerrostalojen huoneisto-ovet eivät ole ikuisia. Kun ovi muuttuu salmiakin muotoiseksi ja päivä alkaa paistaa sen raoista, on aika vaihtaa ovi uuteen. Ovien uusiminen kannattaa erityisesti paloturvallisuuden ja äänieristyksen takia.
Aina ei tarvitse uusia koko kattoa – elinkaarta voidaan usein jatkaa oikein tehdyillä korjaustoimenpiteillä. Riittävän ajoissa tehdyillä täsmäkorjauksilla saavutetaan myös kustannussäästöä. Kattotutka on toiminut suomalaisilla katoilla jo lähes 30 vuoden ajan.
Kattotutka Oy
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään