Uusi keino saada vauhtia asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksiin

Hallitus on tänään antanut valtion vuoden 2015 talousarvioon liittyvän lakiesityksen, jonka tavoitteena on parantaa rahoitusedellytyksiä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuksille. Avustus perustuu kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen viime kesänä asettaman remonttiryhmän toimenpide-esityksiin.

Lakiesityksellä parannettaisiin erityisesti lähiöiden asunto-osakeyhtiötalojen perusparannusten rahoitusedellytyksiä ja edistettäisiin pitkäjänteistä, suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Valtio voisi myöntää täytetakauksen luottolaitoksen antamalle lainalle, joka käytetään asunto-osakeyhtiötalon perusparannukseen. Valtiontakauksen saaminen edellyttäisi, että lainansaajalla katsotaan olevan riittävät edellytykset lainan takaisinmaksamiseen.

Uusi takauslainainstrumentti laajentaisi valtion keinovalikoimaa auttaa asunto-osakeyhtiöitä tarpeellisissa perusparannuksissa. Tarkoitus on luoda pysyvä tukimuoto, joka korvaisi aiemmin käytetyn asunto-osakeyhtiötalojen perusparannusten korkotukilainoituksen.

Ministeri Pia Viitanen iloitsee uudesta tukimuodosta. ”Rahoitus ja sen ehdot ovat usein pullonkaulana asunto-osakeyhtiöiden perusparantamisprojektien aloittamisessa. Valtiontakauksen avulla asunto-osakeyhtiöille avautuu mahdollisuus aloittaa tarpeelliset remontit, kun ne muuten voisivat lykkääntyä kauas tulevaisuuteen”, ministeri Viitanen toteaa.

Esityksen on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alussa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

22.6.2017

Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa vuonna 2016, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi reaalisesti 1,2 prosenttia. Eniten asuntovelkaa oli pääkaupunkiseudun asuntokunnilla, keskimäärin 133 630 euroa.

25.1.2019

Asuntovelallisilla asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 98 740 euroa

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli alle 35-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla oli velkaa keskimäärin hieman yli kolme kertaa vuositulojen verran. Asuntovelkaa asuntovelallisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 98 740 euroa, mikä oli 0,8 prosenttia edellisvuotista enemmän.

14.4.2015

Kohti graniittilinnaa

Suomen Kiinteistölehti tenttasi kantoja asumista koskettaviin kysymyksiin kahdeksan eduskuntavaaleihin osallistuvan puolueen ehdokkailta. Painotuksissa on eroja, mutta esimerkiksi asumiskustannusten nousun hillitsemisessä moni vastaajista koki tärkeäksi säätelyn vähentämisen. Myös kaavoitukseen haluttiin aktiivisempaa otetta, jotta asumiseen tarkoitettuja tontteja olisi tarjolla riittävästi.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti