Asetus rakennusten paloturvallisuudesta tulee voimaan 1.1.2018 ja korvaa nykyisen määräyksen RakMK E1. Asetuksella muun muassa laajennetaan yksinkertaistetussa mitoituksessa puukerrostalojen käyttötarkoituksia, helpotetaan suojaamattoman massiivisen puun käyttöä puukerrostalojen sisäpinnoissa ja mahdollistetaan yhden portaan uloskäytävät nykyistä korkeammissa asuinrakennuksissa.
Asetuksen lähtökohtana on nykyisen rakenteellisen paloturvallisuustason säilyttäminen, mutta se sisältää lukuisia muutoksia ja tarkistuksia nykyisiin määräyksiin verrattuna. Säännös laajentaa luokka-lukuarvomitoituksen käyttömahdollisuuksia tulkintojen vähentämiseksi. Tulkintojen väheneminen parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, sujuvoittaa rakentamishankkeiden läpivientiä ja alentanee siten rakentamisen kustannuksia.
Puukerrostalojen käyttötarkoituksia yksinkertaistetussa mitoituksessa on laajennettu koskemaan nykyisten asuinrakennusten ja työpaikkarakennusten lisäksi majoitusrakennuksia, hoitolaitoksia sekä kokoontumis- ja liikerakennuksia. Lisäksi suojaverhousvaatimuksia puukerrostalojen sisäpinnoissa on helpotettu, mikä osaltaan laajentaa arkkitehtonisia ratkaisuja. Käyttötarkoitushelpotukset alentavat suunnittelukustannuksia ja yhdenmukaistavat turvallisuustasoa.
Lisäksi palavien lämmöneristeiden käyttöön liittyviä vaatimuksia on tarkistettu, jotta tulkinnanvara näissäkin vähenisi. Tarkistuksia tehtäessä on pidetty mielessä alan teollisuuden toimintaedellytykset ja kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset.
Asetuksella myös mahdollistetaan yksinkertaistetussa mitoituksessa yhden portaan uloskäytävät nykyistä korkeammissa, jopa 16 kerroksisissa asuinrakennuksissa, jos rakennus on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla. Voimassa olevien määräysten mukaan enintään 8-kerroksinen asuinrakennus voidaan toteuttaa yhdellä uloskäytäväportaalla ja varatiellä. Sitä korkeammissa rakennuksissa edellytetään kahta uloskäytävää. Vaihtoehtoinen malli kahden uloskäytävän ratkaisulle mahdollistaa rakennusten tila- ja tonttitehokkuuden parantamisen.
Suomen rakentamismääräyskokoelman kaikki osat uudistetaan vuoden 2017 loppuun mennessä nykyisen perustuslain edellyttämään muotoon, jossa vaatimukset ja käytännön toteutusta ohjaavat ohjeet erotetaan nykyistä selkeämmin erilleen. Säännökset ja ohjeet kootaan edelleen ympäristöministeriön ylläpitämään Suomen rakentamismääräyskokoelmaan.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Perustelumuistio: Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Helmikuussa voimaan tullut EU:n gigabittiasetus edellyttää tietoliikenneverkkojen uudistamista osana rakennuslupaa edellyttäviä peruskorjauksia. Tämä tarkoittaa käytännössä valokuituverkon rakentamista.
Taloyhtiöissä käydään parhaillaan vilkasta keskustelua tietoliikenneyhteyksistä. Yhtiöissä liikkuu paljon väärinkäsityksiä sisäverkkoja koskevasta Traficomin tuoreesta määräyksestä. Tärkeintä on muistaa, että määräys ei pakota kiirehtimään verkon uusimisessa.
Valokuitunen
Gigabittiasetuksella pyritään sujuvoittamaan nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista, jotta kaikilla eurooppalaisilla kotitalouksilla olisi vuoteen 2030 mennessä gigabittiyhteydet. Taloyhtiöiden näkökulmasta merkittävin muutos on sisäverkkojen uudistamisvelvoitteen tiukentuminen.
GDPR eli yleinen tietosuoja-asetus on pakottanut taloyhtiöt tarkastelemaan perinteisiä käytäntöjään ja varmistamaan, että ne vastaavat nykyisen tietosuojalainsäädännön vaatimuksia ja että henkilötietoja käsitellään asetuksen edellyttämällä tavalla.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään