Asetus rakennusten paloturvallisuudesta tulee voimaan 1.1.2018 ja korvaa nykyisen määräyksen RakMK E1. Asetuksella muun muassa laajennetaan yksinkertaistetussa mitoituksessa puukerrostalojen käyttötarkoituksia, helpotetaan suojaamattoman massiivisen puun käyttöä puukerrostalojen sisäpinnoissa ja mahdollistetaan yhden portaan uloskäytävät nykyistä korkeammissa asuinrakennuksissa.
Asetuksen lähtökohtana on nykyisen rakenteellisen paloturvallisuustason säilyttäminen, mutta se sisältää lukuisia muutoksia ja tarkistuksia nykyisiin määräyksiin verrattuna. Säännös laajentaa luokka-lukuarvomitoituksen käyttömahdollisuuksia tulkintojen vähentämiseksi. Tulkintojen väheneminen parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, sujuvoittaa rakentamishankkeiden läpivientiä ja alentanee siten rakentamisen kustannuksia.
Puukerrostalojen käyttötarkoituksia yksinkertaistetussa mitoituksessa on laajennettu koskemaan nykyisten asuinrakennusten ja työpaikkarakennusten lisäksi majoitusrakennuksia, hoitolaitoksia sekä kokoontumis- ja liikerakennuksia. Lisäksi suojaverhousvaatimuksia puukerrostalojen sisäpinnoissa on helpotettu, mikä osaltaan laajentaa arkkitehtonisia ratkaisuja. Käyttötarkoitushelpotukset alentavat suunnittelukustannuksia ja yhdenmukaistavat turvallisuustasoa.
Lisäksi palavien lämmöneristeiden käyttöön liittyviä vaatimuksia on tarkistettu, jotta tulkinnanvara näissäkin vähenisi. Tarkistuksia tehtäessä on pidetty mielessä alan teollisuuden toimintaedellytykset ja kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset.
Asetuksella myös mahdollistetaan yksinkertaistetussa mitoituksessa yhden portaan uloskäytävät nykyistä korkeammissa, jopa 16 kerroksisissa asuinrakennuksissa, jos rakennus on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla. Voimassa olevien määräysten mukaan enintään 8-kerroksinen asuinrakennus voidaan toteuttaa yhdellä uloskäytäväportaalla ja varatiellä. Sitä korkeammissa rakennuksissa edellytetään kahta uloskäytävää. Vaihtoehtoinen malli kahden uloskäytävän ratkaisulle mahdollistaa rakennusten tila- ja tonttitehokkuuden parantamisen.
Suomen rakentamismääräyskokoelman kaikki osat uudistetaan vuoden 2017 loppuun mennessä nykyisen perustuslain edellyttämään muotoon, jossa vaatimukset ja käytännön toteutusta ohjaavat ohjeet erotetaan nykyistä selkeämmin erilleen. Säännökset ja ohjeet kootaan edelleen ympäristöministeriön ylläpitämään Suomen rakentamismääräyskokoelmaan.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Perustelumuistio: Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Viime vuonna voimaan tullut kylmäaineasetus koskettaa eniten valmistajia. Myös taloyhtiöiden tulee kuitenkin tietää, millaisia lämpöpumppuja niillä on käytössä ja mitä kylmäaineita niissä on. Nykyisiä laitteita saa käyttää ja huoltaa niiden elinkaaren loppuun saakka.
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan toukokuussa 2024. Toukokuun jälkeen jäsenvaltioilla on noin kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivin uudet vaatimukset osaksi omaa kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tämä vastuu on ympäristöministeriöllä.
Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kolme rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää asetusehdotusta. Säädöksillä päivitetään uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia.
Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi rakentamislaki tuo mukanaan laajoja muutoksia alan käytäntöihin ja sääntelyyn. Sen toivotaan edistävän kiertotaloutta ja vähentävän byrokratiaa. Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi kertoo, miten uudistus vaikuttaa taloyhtiöihin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään