Uudella 10 vuoden korkotukimallilla vauhtia kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen

Hallitus on tänään antanut eduskunnalle lakiesityksen, joilla halutaan saada vauhtia kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen. Esityksellä luotaisiin uusi kymmenen vuoden korkotukimalli valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Esitys on osa hallituksen kärkihanketta asuntorakentamisen lisäämiseksi.

Lakiesityksellä otettaisiin käyttöön uusi lyhytaikaisempi korkotukimalli vuokratalojen rakentamista varten. Tukimalli monipuolistaisi valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja ja lisäisi kohtuuvuokraisten asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa. Malliin liittyisi valtion takaus, ja se olisi avoin kaikille tukiehdot täyttäville ja niihin sitoutuville toimijoille.

Uusi korkotukimalli olisi nykyistä korkotukijärjestelmää joustavampi ja hallinnollisesti kevyempi. Asuntojen käyttöä ja luovutusta koskevat rajoitukset kestäisivät 10 vuotta. Tänä aikana asuntojen tulisi olla vuokrakäytössä, niistä voisi periä vain kohtuullista vuokraa ja asukkaiksi voisi valita vain tietyn euromääräisen tulorajan alittavia ruokakuntia. Rajoitusaikaa ja korkotuen maksuaikaa voitaisiin toimijan halutessa pidentää 10 vuotta kerrallaan enintään kaksi kertaa. Joustavuutensa ansiosta uusi tukimalli sopisi hyvin erilaisille toimijoille.

Esitys pohjautuu pitkälti selvitysmies, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahden laatimaan ehdotukseen, jonka hän luovutti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle marraskuussa 2015. Rossilahden ehdotukseen tehtiin lainvalmistelussa muutamia muutoksia, joilla varmistettiin mallilla rahoitettavien asuntojen kohtuullinen vuokrataso, mallin valtiontaloudellinen toimivuus ja EU-oikeuden mukaisuus.

Ministeri Tiilikainen on tyytyväinen uudistukseen: ”Toivon, että saamme nyt uusia toimijoita mukaan rakennuttamaan edullisia vuokra-asuntoja, joista on tunnetusti huutava pula etenkin suurissa kaupungeissa. Tarjolla on monia porkkanoita: yritysten hallinnollinen taakka kevenee, viranomaisvalvonta on aiempaa yksinkertaisempaa ja yhä useampi toimija pääsee halutessaan markkinoille. Asukkaan kannalta työn perässä muuttaminen jatkossa helpottuu, kun tarjolla on nykyistä enemmän edullisia asuntoja.”

Tarkoitus on, että hallituksen esitys käsitellään eduskunnassa valtion toisen lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Tällöin laki voisi tulla voimaan 1.8.2016.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.2.2022

Kuinka usein julkisivuja pitää huoltaa?

Julkisivujen ja niihin liittyvien liitosten huolto kuuluu osana normaaliin kiinteistönpitoon, joka tulee ohjeistaa rakennuksen huoltokirjassa. Huollon tarve riippuu oleellisesti käytetyistä rakenneratkaisuista sekä erityisesti julkisivujen saamasta säärasituksesta. Rannikolla ja eteläjulkisivuilla auringonpaisteen ja viistosateen aiheuttama rasitus on suurinta koko Suomessa, joten eteläjulkisivuja pitää myös huoltaa useammin kuin suojaisempia pohjoisjulkisivuja.

aurinkovoimala

23.5.2022

Hietalahden Puistikossa otetaan kaikki aurinkosähkö hyötykäyttöön

Asunto-osakeyhtiö Hietalahden Puistikossa tehtiin linjasaneerauksen yhteydessä energiaremontti, jonka loppuvaiheessa rakennuksen katolle asennettiin aurinkopaneelit. Hyvityslaskennan ansiosta aurinkovoimalasta voitiin tehdä ajateltuakin suurempi.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

8.10.2021

Lämmityksen ja rakentamisen kasvaneet kustannukset huomioitava taloyhtiön talousarviossa

Kiinteistöliitto kehottaa varautumaan kustannuksiin, jotka vaikuttavat taloyhtiöiden talousarvion valmisteluun. Nämä seikat on syytä huomioida: • Taloyhtiön suurin kuluerä on lämmitys, joka vie lämmitystavasta riippuen noin neljänneksen kaikista menoista. Kaukolämmössä paikkakuntakohtaiset erot ja muutokset ovat isoja ja oman paikkakunnan taksamuutokset on syytä varmistaa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti