Hallitus on tänään antanut eduskunnalle lakiesityksen, joilla halutaan saada vauhtia kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen. Esityksellä luotaisiin uusi kymmenen vuoden korkotukimalli valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Esitys on osa hallituksen kärkihanketta asuntorakentamisen lisäämiseksi.
Lakiesityksellä otettaisiin käyttöön uusi lyhytaikaisempi korkotukimalli vuokratalojen rakentamista varten. Tukimalli monipuolistaisi valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja ja lisäisi kohtuuvuokraisten asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa. Malliin liittyisi valtion takaus, ja se olisi avoin kaikille tukiehdot täyttäville ja niihin sitoutuville toimijoille.
Uusi korkotukimalli olisi nykyistä korkotukijärjestelmää joustavampi ja hallinnollisesti kevyempi. Asuntojen käyttöä ja luovutusta koskevat rajoitukset kestäisivät 10 vuotta. Tänä aikana asuntojen tulisi olla vuokrakäytössä, niistä voisi periä vain kohtuullista vuokraa ja asukkaiksi voisi valita vain tietyn euromääräisen tulorajan alittavia ruokakuntia. Rajoitusaikaa ja korkotuen maksuaikaa voitaisiin toimijan halutessa pidentää 10 vuotta kerrallaan enintään kaksi kertaa. Joustavuutensa ansiosta uusi tukimalli sopisi hyvin erilaisille toimijoille.
Esitys pohjautuu pitkälti selvitysmies, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahden laatimaan ehdotukseen, jonka hän luovutti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle marraskuussa 2015. Rossilahden ehdotukseen tehtiin lainvalmistelussa muutamia muutoksia, joilla varmistettiin mallilla rahoitettavien asuntojen kohtuullinen vuokrataso, mallin valtiontaloudellinen toimivuus ja EU-oikeuden mukaisuus.
Ministeri Tiilikainen on tyytyväinen uudistukseen: ”Toivon, että saamme nyt uusia toimijoita mukaan rakennuttamaan edullisia vuokra-asuntoja, joista on tunnetusti huutava pula etenkin suurissa kaupungeissa. Tarjolla on monia porkkanoita: yritysten hallinnollinen taakka kevenee, viranomaisvalvonta on aiempaa yksinkertaisempaa ja yhä useampi toimija pääsee halutessaan markkinoille. Asukkaan kannalta työn perässä muuttaminen jatkossa helpottuu, kun tarjolla on nykyistä enemmän edullisia asuntoja.”
Tarkoitus on, että hallituksen esitys käsitellään eduskunnassa valtion toisen lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Tällöin laki voisi tulla voimaan 1.8.2016.
Vuoden taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja -palkinnon on saanut kemijärveläisen As Oy Riekko-Haan hallituksen puheenjohtaja Satu Karjalainen. Vuoden taloyhtiöteoksi on puolestaan valittu jyväskyläläisen As Oy Säynätsalon Lehtisaaren kriisitilanteen hoitaminen.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen näyttää kääntyvän kasvuun, selviää Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista. Yleisimpiä korjauksia ovat putkistojen korjaukset. Lainaehtojen odotukset taloyhtiöillä ovat nyt paremmat kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen.
Vitsit ovat vähissä, kun taloyhtiöllä ei ole muuta kuin velkaa. Uusi hallitus sai vedettyä kemijärveläisen yhtiön suosta reilussa vuodessa. Puheenjohtaja Satu Karjalainen valittiin valtakunnallisesti vuoden hallituksen puheenjohtajaksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Kiinteistöihin asennettavia sähköauton latauslaitteita myytiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla 13 306 kappaletta. Se on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, kertoo Sähköteknisen Kaupan Liitto.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään