Jyväskylän yliopistoon tehdyssä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin Luhangan kunnan asukkaiden suhtautumista tuulivoimaan ennen tuulivoimapuiston rakentamista ja voimaloiden käyttöönoton jälkeen. Vaikka luhankalaiset suhtautuivat lähtökohtaisesti positiivisesti tuulivoiman rakentamiseen Latamäen alueelle, muutti kuntaan rakennettu tuulivoimahanke mielipiteitä vielä positiivisempaan suuntaan. Etenkin suhtautumisessa tuulivoiman luontovaikutuksiin näkyi selkeä muutos – myönteisesti luontovaikutuksiin suhtautuvien prosenttiosuus kasvoi 26 prosentilla tuulivoima-alueen rakentamisen jälkeen.
Pro gradu -tutkielman aineistona oli kaksi Luhangan kunnan alueella toteutettua asukaskyselyä. Kyselyn ensimmäinen vaihe toteutettiin ennen tuulivoimapuiston rakentamista ja toinen vaihe noin viisi kuukautta rakentamisen jälkeen. Kyselyn tulokset osoittavat, että luhankalaisten suhtautuminen tuulivoimaan energiantuotantomuotona samoin kuin tuulivoiman luontovaikutuksiin oli muuttunut tilastollisesti merkitsevästi positiivisempaan suuntaan sen jälkeen kun Latamäen tuulivoimalat rakennettiin.
Tulosten mukaan Luhangan asukkaista 87 prosenttia suhtautui positiivisesti tuulivoimaan energiantuotantomuotona tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Suurin mielipiteen muutos tapahtui suhtautumisessa luontovaikutuksiin, sillä myönteisesti tuulivoiman luontovaikutuksiin suhtautuvien prosenttiosuus kasvoi 26 prosentilla, 77 prosenttiin. Tulosten mukaan omakohtainen kokemus tuulivoimaloista johtaa positiivisempaan käsitykseen tuulivoiman luontovaikutuksista.
Tutkielman Jyväskylän yliopistolle tehnyt Tanja Männistö arvelee, että luhankalaisten hyvät kokemukset tuulivoimasta juontavat juurensa muun muassa siihen, että kuntalaiset pääsivät osallistumaan hankkeen suunnitteluprosessiin jo varhaisessa vaiheessa. ”Kunnan asukkaiden osallistaminen on yksi tapa kasvattaa tuulivoimahankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä. Hankkeisiin suhtautuminen on luonnollisesti vahvasti paikallista, ja siitä syystä hankkeen ominaisuudet ja toteutustapa vaikuttavat sen vastaanottoon paikallisten asukkaiden parissa”, kertoo Männistö.
”Tulosten perusteella voisi jatkaa vanhaa sanontaa ”kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” toteamalla, että lisäksi oma kokemus kertoo enemmän kuin tuhat kuvaa”, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.
**********
Jokaisella luhankalaisella kotitaloudella oli mahdollisuus osallistua postitse toimitettuun kyselytutkimukseen. Lopullinen otos kattaa 10 % Luhangan aikuisväestöstä. Männistön pro gradu -tutkielma toimii hänen opinnäytteenään Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselle.
Lataa tutkielma Jyväskylän yliopiston kirjaston www-sivuilta.
Isännöintialalla on tapahtunut monia muutoksia, mutta edelleen hyvä isännöinti vaatii asiantuntijuutta ja pykälien tuntemusta. Isännöitsijöiden apuna ja tukena ovat Kiinteistöliitto Uusimaan tarjoamat neuvontapalvelut ja koulutukset.
Vesivahingot ovat yleisimmin taloyhtiössä tapahtuvia vahinkoja. Finanssialan tilastojen mukaan Suomessa sattuu päivittäin lähes 100 vuotovahinkoa. Joskus vahinkotapauksen korvausprosessi saattaa mutkistua.
Howden Finland Oy
Jyväskyläläinen puutarhaharrastaja Tapio Ukkonen hoitaa kerrostalon pihaa kuin omaansa. Ruska-aikaan moni pysähtyy ihailemaan sen häikäiseviä vaahteroita. "Talossa käyvät vierailijat ihailevat, että miten vuokratalossa voi olla tällaista", sanoo Ukkonen.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään