Taloyhtiön tulee varautua ja pitää huolta kiinteistön ja asukkaiden turvallisuudesta muun muassa pelastussuunnitelmin. Mutta miten se tapahtuu?
Suomalaisissa kiinteistöissä toteutettavat peruskorjaukset, kuten linja- ja julkisivusaneeraukset kohottavat asuinrakennuksien paloturvallisuusriskejä, kertoo Safetum Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin. Tukholman ydinkeskustassa syttynyt suurpalo 7. Marraskuuta on puhututtanut pohjoismaissa toimivassa paloturvallisuusalan yrityksessä. – Kyllä Tukholman suurpalo on ollut asiantuntijoidemme kesken aktiivisessa käsittelyssä.
Erilaiset sähköpotkulaudat, sähköpyörät ja tasapainolaudat yleistyvät suomalaisissa kodeissa ja taloyhtiöissä. Akkukäyttöiset laitteet ovat aiheuttaneet useita tulipaloja ja tuhonneet perheiden koteja. Safetum Oy:n pelastusvalvojat ovat kiinnittäneet huomiota riskitekijän yleistymiseen pelastustarkastuksillaan.
Suomalaiskoteihin tehty kodinturvakartoitus paljastaa, että joka kolmannessa kodissa ei toteudu pelastuslain vaatimukset kotien palovaroittimien määrästä. Palovaroittimia on myös asennettu väärin ja alkusammutusvälineitä puuttuu. Viranomaisten määräyksen mukaan jokaisessa kodissa ja vapaa-ajan asunnossa tulisi olla riittävä määrä palovaroittimia asunnon kokoon nähden.
Neljän ihmisen kuolemaan johtanut valitettava tulipalo Vuosaaressa osoittaa, että vastuu palovaroittimien toimintakyvyn ylläpitämisestä on epäselkeä. Pelastuslain uudistus on hyvä tilaisuus kehittää paloturvallisuuteen liittyviä vastuita. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on vuosia tuonut esille palovaroittimen merkitystä.
Tukholman Norrmalmilla, lähellä keskusrautatieasemaa ja suuria tavarataloja, myllättiin 1950- ja 60-luvuilla katuverkko uusiksi autoliikenteen ehdoilla. Tuloksena oli synkkä ja sulkeutunut ympäristö, joka keskeisestä sijainnistaan huolimatta on koettu turvattomaksi ja epäviihtyisäksi, kertoo Fastighetstidningen. Kaupungin teettämässä tutkimuksessa yhdeksän kymmenestä vastaajasta esimerkiksi koki alueen pääkadun Malmskillnadsgatanin paikaksi, jossa ei halunnut pysähtyä oleskelemaan.
Taloyhtiöiden on syytä ottaa aktiivinen rooli asukkaittensa paloturvallisuuden varmistamisessa ja säännöllisesti muistuttaa heitä tarkastamaan omien palovaroitintensa toimivuus. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvat perustasoiset sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet varavirtalähteineen, kun taas osakkaiden tulee huolehtia paristokäyttöisten palovaroitinten kunnossapidosta. Onnettomuustutkintakeskus julkisti alkuviikolla tiedot äidin ja kolmen lapsen kuolemaan johtaneen asuntopalon tutkinnasta.
Metsästäjä aseineen on syksyisin tuttu näky maaseudulla, mutta metsästyksen harrastaja asuu nykyisin usein kaupungissa ja taloyhtiössä. Aseiden säilyttäminen ja kuljettaminen on sallittua myös kaupunkioloissa, kunhan metsästäjä noudattaa asiaan liittyviä lakeja. Asetta saa ampuma-aselain mukaan kuljettaa mukana vain hyvin perustellusta syystä, kuten esimerkiksi matkalla metsälle.
Akkuja ja paristoja käytettäessä on syytä noudattaa käyttöohjeita, painottaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Harrastustoiminnassa (esim. radio-ohjattavat autot ja lennokit) suuritehoisten akkujen lataamisessa on huomioitava myös oikean latauslaitteen käyttö.
Paikallishallintojen liitto (Local Government Association) sanoo, että kunnilla ei ole rahaa perusteelliseen vuokratalojen paloturvallisuuden parantamiseen, jota Lontoon Grenfellin tulipalon jälkeen suositellaan. Asiasta kertoo paloturvallisuuteen keskittyvä IFSEC-verkkosivusto, joka lainaa mm. Economistia ja Financial Timesia.
Vuoden alkupuoliskolla oli poikkeuksellisen vähän palokuolemia. Tulipaloissa menehtyi kesäkuun loppuun mennessä 23 ihmistä, kun viiden edellisvuoden keskiarvo vastaavalta ajanjaksolta oli 41 palokuollutta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tavoitteena on, että tulipaloissa ei menetettäisi yhtään ihmishenkeä.
Juhannuksen tulenkäyttö vaatii hyvää suunnittelua ja valvontaa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa, että huolimattomuus grillauksessa ja kokonpoltossa uhkaa niin sytyttäjää, katsojia kuin ympäristöäkin. Avotulta ei saa sytyttää metsään tai sen läheisyyteen, jos kuivuus, tuuli tai jokin muu syy aiheuttaa metsäpalon vaaran.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvittää ajan vaikutusta palovaroittimien toimintaan. Tavoitteena on saada lisätietoa vanhojen palovaroittimien toiminnasta sekä opastaa kuluttajia palovaroittimien ikääntymiseen liittyvistä seikoista. Tukes on aloittanut toukokuun 2017 alussa selvityshankkeen vanhojen palovaroittimien toiminnasta.