Turvallisuus-osiossa kerrotaan, miten taloyhtiössä varmistetaan turvallinen asuminen ja miten taloyhtiön turvallisuudesta pidetään huolta.
Kun halutaan edistää kodin turvallisuutta, on tarkistettava asunto ja sen olosuhteet, kuten pohjaratkaisut, kalusteet, kodinkoneet sekä työ- ja apuvälineet kokonaisvaltaisesti. Asunnon esteettömyys on usein ensimmäinen kodin turvallisuuteen vaikuttava asia, johon puututaan. Esimerkiksi paloturvallisuuteen sekä sähkö- ja vesivahinkoihin liittyy monesti useita käytännön seikkoja, joita asukas ei kenties tule arjessa ajatelleeksi.
Pelastussuunnittelu on parantanut taloyhtiöiden turvallisuutta. Tätä mieltä on lähes 70 % taloyhtiöiden edustajista Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemässä selvityksessä. Pelastussuunnittelun myötä on välitetty turvallisuustietoa asukkaille ja tehty parannuksia esimerkiksi opasteisiin, valaistukseen ja poistumisreitteihin.
Korjausrakentamiseen erikoistuneen Constin työmaaturvallisuus on parantunut merkittävästi. Muun muassa turvapuistokäyntien myötä yhtiön tapaturmamäärät on saatu puolitettua vuosina 2014–2016. Parannus työturvallisuudessa käy ilmi kolmen vuoden seurantajaksolla, jonka kuluessa työtapaturmat lähes puolittuivat.
Kodin remontin aikana vastuu turvallisuudesta on osin tilaajalla. Remontin aikaiseen turvallisuuteen liittyy vastuukysymyksiä, joista tulee olla tietoinen myös pienissä remonteissa ja omakotitaloissa. ”Liian usein vastuut sivuutetaan olankohautuksella tai niitä tiedostamatta”, toteaa Tiiivin asennuspalveluista vastaava kehitysinsinööri Vesa Piironen.
Kansalaiset ovat epävarmoja oikeasta toiminnasta myrkyllisten kaasujen aiheuttamissa vaaratilanteissa. Tällainen tulkinta käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemästä asukaskyselystä, joka koski Porissa tammikuussa sattunutta pigmenttitehtaan rajua tulipaloa ja siitä ympäristöön levinneitä myrkyllisiä savukaasuja. Viranomaiset antoivat tilanteesta vaaratiedotteen Puodan ja Ämttöön alueille, joissa ihmisten olisi tullut suojautua sisätiloihin, pysäyttää ilmanvaihto ja sulkea ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot.
Vuosi 2016 oli sähköpalokuolemien osalta synkkä vuosi: kuudessatoista palossa kuoli yhteensä 21 ihmistä ja kahdessa tulipalossa menehtyi yhteensä viisi lasta. Edellisvuonna sähköpalokuolemia oli 16, ja 2010-luvulla uhreja on ollut keskimäärin 15 vuodessa. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa alkunsa sähkölaitteesta tai -laitteistoista.
Kotien ja kesäasuntojen kameravalvontajärjestelmiä käytetään myös muuhun kuin turvallisuuteen ja omaisuuden suojaamiseen liittyvään kontrolliin. Kameroita käytetään esimerkiksi, kun perheestä ja kotieläimistä halutaan pitää huolta sekä perheen väliseen viestintään. Lisäksi kameroiden välityksellä on mahdollista seurata luontoa ja pieneläimiä.
Suomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on vakavia puutteita. Taloyhtiöiden porraskäytävissä, lämmönjakohuoneissa ja ullakoilla säilytetään tavaraa, joka voi aiheuttaa tulipalon, kiihdyttää palon leviämistä tai vaikeuttaa sen sammuttamista. Alkusammutusvälineiden tarkistuksia ja savunpoistojärjestelmän huoltoja laiminlyödään, eivätkä asukkaat tunne pelastussuunnitelmaa.
Suomalaisesta kemian alan keksinnöstä toivotaan myrkyllisten palonestoaineiden korvaajaa, kirjoitta Yle. Åbo Akademissa on kehitetty palonestoaineiden ryhmää, jolla muoveja ja muita materiaaleja voidaan suojata leimahtamiselta myrkyttömästi. Monet nykyiset palonestoaineet ovat myrkyllisiä, sillä niiden teho perustuu bromiin, joka rikastuu ravintoketjussa.
112-päivää vietetään taas ensi lauantaina 11. helmikuuta. Tänä vuonna kampanja keskittyy pienten lasten turvallisuuteen.
Sähkölaitteistojen kunnossapidolla ja säännöllisillä tarkastuksilla ehkäistään sähköjärjestelmistä alkaneita tulipaloja ja sähkötapaturmia sekä varmistetaan sähkölaitteistojen häiriötön käyttö. Vuoden alussa voimaan tullut sähköturvallisuuslaki velvoittaa kunnossapitoon, yksinkertaistaa sähkölaitteistojen luokituksia ja selkiyttää tarkastusvaatimuksia. Uusi sähköturvallisuuslaki velvoittaa kiinteistön tai rakennuksen omistajaa tai muuta haltijaa huolehtimaan sähkölaitteistojen kunnossapidosta.
Aika ajoin uutisoidaan ns. itsestään syttyvistä vaunuista. Päivittäin Suomessa syttyy noin 34 tulipaloa, joista hieman alle 30% on tahallaan sytytettyjä.