Valaistus aiheuttaa merkittävän määrän rakennuspaloja, mutta se tunnistetaan vain harvoin paloriskiksi. Useimmin syynä ovat vanhat loisteputkivalaisimet, mutta leditkään eivät automaattisesti ole paloturvallisia. Valaistukseen panostaminen olisikin yksi helpoimmista tavoista lisätä paloturvallisuutta, kun se suunniteltaisiin kokonaisuutena ja otettaisiin osaksi kiinteistön ennakoivaa kunnossapitoa, käy ilmi Tampereen teknillisen yliopiston Ifin toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta.
Joka kolmas kaikista rakennuspaloista saa alkunsa sähköstä eli viallisesta tai ylikuormittuneesta sähkölaitteesta tai -kytkennästä. Monessa tapauksessa syynä on valaistus, jota ei tyypillisesti tarkasteta osana kiinteistöjen ennakoivaa kunnossapitoa. Myös valaistusta uusittaessa paloturvallisuus huomioidaan vain harvoin.
– Valaistusta ei edelleenkään yleensä mielletä paloriskiksi. Suurin yksittäinen riski ovat vanhemman malliset kuristimella toimivat loisteputkivalaisimet, joita on edelleen tiloissaan reilusti yli puolella suomalaisista yrityksistä ja yhteisöistä. Toisin kun monia muita yritysten vahinkoriskejä, valaisinpaloja kuitenkin olisi helppo ennaltaehkäistä, kuvaa vahingontorjuntapäällikkö Jussi Lehtonen Ifistä.
Valaistuksen paloturvallisuutta ja tapoja sen parantamiseen selvitettiin tuoreessa Tampereen teknillisen yliopiston Ifin toimeksiannosta tekemässä tutkimuksessa.
Tutkimuksen kyselyosioon vastanneesta noin 400 sähköalan ammattilaisesta lähes puolet oli havainnut ongelmia valaisimien sähkö- ja paloturvallisuudessa. Tällaisia olivat esimerkiksi tulipalot, sähköiskuvaara, palaneet tai sulaneet johtimien eristeet sekä loistevalaisimien kuristimien syttyminen ilmiliekkeihin. Ennakoivaa kunnossapitoa tehdään kuitenkin vain harvoin: vastaajista noin 30 prosentin mukaan sitä tehdään kattavammin muun muassa lämpökuvauksin, mutta 20 prosentin mukaan ainut kunnossapito on rikkinäisten valonlähteiden vaihto.
– Ennakoivilla tarkastuksilla voitaisiin havaita laitteen oireilu, kuten epämääräiset äänet tai käry, jo ennen sen syttymistä. Osa oireista on vaikeammin havaittavia, mutta monissa tutkimuksessa esiin tulleista tapauksista olisi riittänyt vain silmämääräinen tarkempi tarkastelu säännöllisesti tehtynä, kertoo tutkimuksen toteuttanut projektitutkija Kalle Ruuth Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Valaistusta uusitaan yrityksissä esimerkiksi remontin yhteydessä siksi, että siltä halutaan lisää kustannustehokkuutta. Tyypillisesti vanha loisteputki korvataan led-putkella, mikä on helppo, mutta tutkimuksen perusteella riskialtis ratkaisu. Paloturvallisuuden kannalta kriittisin osa jää valaisimeen ja valaistuksen hyötysuhde romahtaa.
– Usein samassa yhteydessä valaistukseen lisätään liiketunnistin, jolloin alun perin kerran päivässä syttyväksi ja sammuvaksi suunniteltu valaisin saattaa nyt ohjautua päälle ja pois kymmeniä, jopa satoja kertoja päivässä. Valaistusta uusittaessa sähkökeskuksessa olevat valaistusta syöttävät ja ehkä jo valmiiksi elinkaarensa päätä lähestyvät komponentit jätetään yleensä ennalleen. Nämä komponentit ovat kuitenkin sähköpaloriskin kannalta keskeisimpiä, joten valaistuksen uudistuksen suunnittelu tulisi aina aloittaa polttimon sijaan valaistuksen niin sanotusta syöttävästä päästä, painottaa Jussi Lehtonen Ifistä.
Myös tuotevastuun kannalta ledien tee-se-itse -muutokset voivat olla ongelmallisia: jos korvaa perinteisen magneettikuristimellisen loisteputkivalaisimen putken led-putkella ja muuttaa valaisimen alkuperäistä kokoonpanoa, vastuu valaisimen turvallisuudesta siirtyy laitevalmistajalta muutoksen tekijälle.
Tutkimus vahvistaa, että viime vuosina yleistynyt led-valaistus on merkittävästi perinteisiä valaistusratkaisuja turvallisempi, mutta ledeissäkin on vielä puutteita ja markkinoilla on laadultaan monentasoisia valaisimia. Ledien suurin ongelma ovat kuitenkin niiden aiheuttamat verkon häiriöt: led-valot aiheuttavat suuren sytytysvirtapiikin, joka lyhentää myös muiden verkkoon kytkettyjen laitteiden elinikää ja aiheuttaa siten kasvaneen paloriskin.
– Riskiä voidaan pienentää oikeanlaisilla virtapiikkiä pehmentävillä komponenteilla, mikä jälleen korostaa, että valaistusta uusiessa tulisi aina suunnitella ammattilaisen kanssa kokonaisuus aina valaistusta ohjaavasta keskuksesta yksittäiseen polttimoon asti. On tärkeää myös miettiä, että valaistus soveltuu kyseiseen ympäristöön ja käyttötarkoitukseen, eli huomioida esimerkiksi paljon päällä olevan valaistuksen aiheuttama lämpeneminen. Kun uusitun valaistusjärjestelmän toimivuus on testattu, tulee valaistuksen ennakoiva kunnossapito kirjata osaksi kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaa, painottavat Kalle Ruuth ja Jussi Lehtonen.
Led-valaistuksen paloturvallisuutta sekä eri valaisinratkaisujen verkkovaikutuksia käsitelleen tutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta diplomityönä Tampereen teknillisen yliopiston projektitutkija Kalle Ruuth. Tutkimukseen kuului laboratorio- ja kenttämittauksia sekä kyselytutkimus. Tutkimuksen rahoittivat Palosuojelurahasto, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry sekä Ulla Tuomisen säätiö.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään ensi viikon sunnuntaina. Kunnilla on lukuisia asumiseen liittyviä tehtäviä. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavatkin monin tavoin taloyhtiöiden arkeen.
Nurmikon ei tarvitse olla täydellisen tasainen vihreä matto ollakseen kaunis ja hyvinvoiva. Leikkuujäte ja syksyisin myös osa lehdistä kannattaa jättää nurmikolle. Lehdet suojaavat maaperää ja rikastavat sitä humuksella.
Laskevien korkojen myötä taloyhtiölainojen korkomenot ovat pienentyneet. Yleisesti taloyhtiöiden talous on aiempia vuosia parempi. Pankin arvion mukaan tänä keväänä rahoitusvastikkeet pienenevät, mutta hoitovastikkeet nousevat.
Vakuutusyhtiöt maksavat kiinteistöille vuosittain vesivahingoista korvauksia noin 160 miljoonaa euroa. Korvattavia vuotoja sattuu noin sata per päivä, ilmenee Finanssialan tilastoista. Moni vahingoista olisi estettävissä valvomalla kodinkoneiden käyttöä, toteaa Ifin asiantuntija Anssi Varpe.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään