Kiinteistöjen riskienhallinta parantaa kiinteistön turvallisuutta ja säästää tuhansia euroja.
Kiinteistöjen riskienhallinta on hämmästyttävän usein heräämistä vasta onnettomuuksien jälkeen. Tulipalo, vesivahinko, kellarimurto, parvekekaiteen pettäminen tai liukkaasta katukäytävästä aiheutunut vammautuminen todetaan, korvauksia haetaan vakuutusyhtiöltä ja sitten toivotaan, että korvaus saadaan.
Vakuutuskorvaus on harvoin täysimääräinen. Vähänkin vanhemman kiinteistön omistajille kertyy vuosien varrella helposti kymmenien tuhansien eurojen turhat kulut, kun riskitekijöitä ei ole ennakkoon kartoitettu ja poistettu.
– Niissä kiinteistöissä, jotka saavuttavat yli 80 turvallisuusindeksin, on suunnitelmallinen ylläpito ja huolto. Ne kattavat kaikki asiat aina hallituksen, toimitusjohtajan ja isännöinnin vastuujaosta ja yksittäisten laitteiden huoltosopimuksiin. Tällaiset kiinteistöt budjetoivat huoltoon ja ylläpitoon eli hoitavat turvallisuuttaan vahinkojen sijaan, Safetumin toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin sanoo.
Turvallisuusindeksi lasketaan kiinteistöturvallisuutta koskevista havainnoista. Sen keskiarvo on koko maassa 62. Riskiryhmään kuuluvia kiinteistöjä, joiden turvallisuusindeksi on alle 54, on 28 prosenttia kiinteistöistä. Hyvin pelastusturvallisuudestaan huolehtineita, eli indeksilukeman yli 80 saaneita, on 9 prosenttia kiinteistöistä.
– Heikon indeksilukeman saaneita kiinteistöjä yhdistää se, että kiinteistöturvallisuutta ylläpidetään sattumanvaraisesti. Osassa kiinteistöjä jätetään turvallisuutta ylläpitävät toimenpiteet kokonaan tekemättä. Näissä kiinteistössä on reagoiva turvallisuuskulttuuri: reagoidaan onnettomuuteen, läheltä piti –tilanteeseen tai, kun viranomainen määrää.
Tiedot perustuvat Safetumin Pelastusturvallisuuden vuositilastoon 2017. Safetumin pelastusvalvojat tarkastivat yli 3500 asuin- ja toimistokiinteistön riskitekijät, kirjasivat havainnot Safetumin mobiilipalveluun sekä haastattelivat kiinteistöjen turvallisuudesta vastaavia henkilöitä. Tarkastusten perusteella mobiilipalvelu laski jokaiselle kiinteistölle turvallisuusindeksin ja muodosti havainnoista turvallisuustilaston.
Pelastussuunnitelma on pelastusturvallisuuden perusta. Se on noin 90 prosentissa kiinteistöistä. Ongelma on, ettei suunnitelmaa jalkauteta käytäntöön.
Kun selvitetään käytännön toimia, kuten kiinteistöjen teknisten tilojen palokatkoja, savunpoistojärjestelmien vuosihuoltoja tai turvallisuuskoulutusten järjestämistä kiinteistöissä työskenteleville, löydetään vakavia puutteita.
Kiinteistöturvallisuuden yksityiskohdissa on merkittäviä alueellisia eroja. Esimerkiksi sähkökeskusten palokatkopuutteita on Turussa, Jyväskylässä ja Tampereella noin 49–54 prosentissa kiinteistöjä, kun prosenttiosuus on muualla Suomessa 32–46 prosenttia. Lämmönjakokeskuksissa ongelmatapausten ääripäät ovat Jyväskylä (45 %) ja Oulu (22 %).
Pelastusturvallisuuden vuositilasto 2017 paljastaa samansuuruisia eroja myös savunpoistojärjestelmien vuosihuolloista. Oulussa 68 prosenttia ja Tampereella 58 prosenttia kiinteistöistä on laiminlyönyt nämä toimet, kun vastaava luku on Turussa vain 29 prosenttia.
Hämmästyttävää on, että pelastussuunnitelmienkin osalta löytyy alueellisia eroja. Espoo, Tampere ja Jyväskylä pärjäävät heikoimmin. Niissä 87–88 prosentilla kiinteistöistä on pelastussuunnitelma. Muualla maassa luku on yli 91 prosenttia.
– Pelastussuunnitelmat toimivat käytännössä heikosti. Tämä näkyy selkeästi siinä, miten alhainen kiinteistöjen turvallisuusindeksi on ja millaisia puutteita kiinteistöjen turvallisuudesta löytyy. Lisäksi kiinteistöjen käyttäjät, erityisesti asunto-osakeyhtiöissä, tuntevat pelastussuunnitelmat heikosti.
Suunnitelmien jalkauttaminen käytännön toimiksi vaatii kiinteistöpäättäjiltä omien toimintatapojen uudelleenarviointia sekä kykyä jatkuvaan turvallisuuden kehittämistyöhön. Päätös siirtyä reagoivasta turvallisuuskulttuurista kohti suunnitelmallista kiinteistön riskienhallintaa on ensimmäinen askel kiinteistöturvallisuuden parantamisessa. Sillä on myös taloudellisia vaikutuksia.
– Ennakoiva riskienhallinta ja turvallisuudesta huolehtiminen ovat kiinteä osa vastuullista kiinteistönhallintaa, Jurvelin sanoo.
Asunto-osakeyhtiön tilinpäätöskokouksessa on esitettävä kunnossapitotarveselvitys. Selvityksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota pitkäjänteisen kiinteistön hoidon tarpeeseen ja tulevien toimenpiteiden rahoituksen järjestämiseen.
Taloyhtiöt pystyvät varautumaan häiriötilanteisiin arvioimalla riskejä säännöllisesti, pienentämällä riskejä sekä viestimällä asukkaille turvallisuusohjeista johdonmukaisesti. Safetumin paloturvallisuusraportti kertoo, kuinka turvallisia kiinteistöt olivat viime vuonna.
Safetum
Lämpimän veden osuus on jopa puolet kiinteistöjen energiakustannuksista. Vedenkulutus aiheuttaa myös ison osan kiinteistöjen hiilidioksidipäästöistä. Siksi vedenkulutusta täytyy taloyhtiöissä seurata ja vettä alkaa säästää.
Smartvatten
Taloyhtiön hallituksen täytyy ottaa huomioon harmaan talouden torjunta hankkiessaan palveluja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Hallituksen kannattaa palkata ulkopuolinen projektijohtaja valvomaan urakoitsijan valintaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään