Kaupunkikohtainen pelastusturvallisuuden selvitys: Kiinteistöjen riskienhallinnassa kehitettävää

Kiinteistöjen riskienhallinta parantaa kiinteistön turvallisuutta ja säästää tuhansia euroja.

Kiinteistöjen riskienhallinta on hämmästyttävän usein heräämistä vasta onnettomuuksien jälkeen. Tulipalo, vesivahinko, kellarimurto, parvekekaiteen pettäminen tai liukkaasta katukäytävästä aiheutunut vammautuminen todetaan, korvauksia haetaan vakuutusyhtiöltä ja sitten toivotaan, että korvaus saadaan.

Ennakoi ja ehkäise turmat

Vakuutuskorvaus on harvoin täysimääräinen. Vähänkin vanhemman kiinteistön omistajille kertyy vuosien varrella helposti kymmenien tuhansien eurojen turhat kulut, kun riskitekijöitä ei ole ennakkoon kartoitettu ja poistettu.

– Niissä kiinteistöissä, jotka saavuttavat yli 80 turvallisuusindeksin, on suunnitelmallinen ylläpito ja huolto. Ne kattavat kaikki asiat aina hallituksen, toimitusjohtajan ja isännöinnin vastuujaosta ja yksittäisten laitteiden huoltosopimuksiin. Tällaiset kiinteistöt budjetoivat huoltoon ja ylläpitoon eli hoitavat turvallisuuttaan vahinkojen sijaan, Safetumin toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin sanoo.

Turvallisuusindeksi lasketaan kiinteistöturvallisuutta koskevista havainnoista. Sen keskiarvo on koko maassa 62. Riskiryhmään kuuluvia kiinteistöjä, joiden turvallisuusindeksi on alle 54, on 28 prosenttia kiinteistöistä. Hyvin pelastusturvallisuudestaan huolehtineita, eli indeksilukeman yli 80 saaneita, on 9 prosenttia kiinteistöistä.

– Heikon indeksilukeman saaneita kiinteistöjä yhdistää se, että kiinteistöturvallisuutta ylläpidetään sattumanvaraisesti. Osassa kiinteistöjä jätetään turvallisuutta ylläpitävät toimenpiteet kokonaan tekemättä. Näissä kiinteistössä on reagoiva turvallisuuskulttuuri: reagoidaan onnettomuuteen, läheltä piti –tilanteeseen tai, kun viranomainen määrää.

Tiedot perustuvat Safetumin Pelastusturvallisuuden vuositilastoon 2017. Safetumin pelastusvalvojat tarkastivat yli 3500 asuin- ja toimistokiinteistön riskitekijät, kirjasivat havainnot Safetumin mobiilipalveluun sekä haastattelivat kiinteistöjen turvallisuudesta vastaavia henkilöitä. Tarkastusten perusteella mobiilipalvelu laski jokaiselle kiinteistölle turvallisuusindeksin ja muodosti havainnoista turvallisuustilaston.

Suunnitelma ei yksin riitä

Pelastussuunnitelma on pelastusturvallisuuden perusta. Se on noin 90 prosentissa kiinteistöistä. Ongelma on, ettei suunnitelmaa jalkauteta käytäntöön.

Kun selvitetään käytännön toimia, kuten kiinteistöjen teknisten tilojen palokatkoja, savunpoistojärjestelmien vuosihuoltoja tai turvallisuuskoulutusten järjestämistä kiinteistöissä työskenteleville, löydetään vakavia puutteita.

Kiinteistöturvallisuuden yksityiskohdissa on merkittäviä alueellisia eroja. Esimerkiksi sähkökeskusten palokatkopuutteita on Turussa, Jyväskylässä ja Tampereella noin 49–54 prosentissa kiinteistöjä, kun prosenttiosuus on muualla Suomessa 32–46 prosenttia. Lämmönjakokeskuksissa ongelmatapausten ääripäät ovat Jyväskylä (45 %) ja Oulu (22 %).

Pelastusturvallisuuden vuositilasto 2017 paljastaa samansuuruisia eroja myös savunpoistojärjestelmien vuosihuolloista. Oulussa 68 prosenttia ja Tampereella 58 prosenttia kiinteistöistä on laiminlyönyt nämä toimet, kun vastaava luku on Turussa vain 29 prosenttia.

Kohti suunnitelmallista riskienhallintaa

Hämmästyttävää on, että pelastussuunnitelmienkin osalta löytyy alueellisia eroja. Espoo, Tampere ja Jyväskylä pärjäävät heikoimmin. Niissä 87–88 prosentilla kiinteistöistä on pelastussuunnitelma. Muualla maassa luku on yli 91 prosenttia.

– Pelastussuunnitelmat toimivat käytännössä heikosti. Tämä näkyy selkeästi siinä, miten alhainen kiinteistöjen turvallisuusindeksi on ja millaisia puutteita kiinteistöjen turvallisuudesta löytyy. Lisäksi kiinteistöjen käyttäjät, erityisesti asunto-osakeyhtiöissä, tuntevat pelastussuunnitelmat heikosti.

Suunnitelmien jalkauttaminen käytännön toimiksi vaatii kiinteistöpäättäjiltä omien toimintatapojen uudelleenarviointia sekä kykyä jatkuvaan turvallisuuden kehittämistyöhön. Päätös siirtyä reagoivasta turvallisuuskulttuurista kohti suunnitelmallista kiinteistön riskienhallintaa on ensimmäinen askel kiinteistöturvallisuuden parantamisessa. Sillä on myös taloudellisia vaikutuksia.

– Ennakoiva riskienhallinta ja turvallisuudesta huolehtiminen ovat kiinteä osa vastuullista kiinteistönhallintaa, Jurvelin sanoo.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

2.3.2016

Kiinteistösijoitukset tuottivat 6,3 prosenttia vuonna 2015

KTI:n mukaan Suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto nousi 6,3 prosenttiin vuonna 2015. Asunnot olivat parhaiten tuottava kiinteistötyyppi jo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Asuntokiinteistöjen markkina-arvot nousivat edelleen, kun taas toimitilakiinteistöjen arvot jatkoivat haasteellisten talousnäkymien painamana laskuaan.

14.11.2017

Selvitysmies löysi kehitettävää betonirakentamisen prosesseista

Betonirakentamisessa on tunnistettu parannettavaa prosessin kaikissa päävaiheissa: tilaajan toiminnassa, betonin valmistuksessa sekä työmaan työnsuunnittelussa ja betonoinnissa. Normaalirakenteissa laatu on pääosin hallinnassa, mutta vakavia poikkeamia on päässyt syntymään ainakin muutamissa vaativissa kohteissa, joissa on käytetty erikoisbetonia. Näin summaa selvitysmies Tapani Mäkikyrö, joka on viime vuonna ilmenneiden lujuuskatotapausten johdosta kartoittanut kattavasti betonirakentamisen ongelmia ja niiden aiheuttajia.  Erikoisbetonien […]

27.10.2016

Digitaalinen pelastusvalvoja tavoittaa jo yli puoli miljoonaa suomalaista

Suomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on puutteita, joiden korjaaminen pienentää omaisuuteen ja henkilövahinkoihin liittyviä riskejä. Kiinteistöjen pelastusturvallisuutta kehittävän Safetumin turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin kertoo joka kolmannen kiinteistön kuuluvan pelastusturvallisuuden riskiryhmään. ”Meidän asiakkaidemme kiinteistöistä 36 prosenttia kuuluu pelastusturvallisuuden riskiryhmään, kun teemme kiinteistössä ensimmäisen tarkastuksen”, Jurvelin sanoo.

31.3.2017

Selvitysmies Erkki Virtaselta 11 suositusta valtion rahoittaman rakentamisen ongelmien ratkaisemiseksi

Erkki Virtanen on pääministeri Juha Sipilän kutsumana selvittänyt valtion rahoittamien rakennushankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen tehokkuutta sekä hankkeiden aikataulu- ja kustannusongelmia. Selvitys paljasti, että valtion osittain rahoittamat rakennushankkeet näyttävät jopa pääsääntöisesti epäonnistuvan. Siksi valtion rahoitus tulisi jatkossa aina määritellä sekä euromääräisenä enimmäissummana että prosentuaalisena enimmäismääränä.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti