Tilaajavastuulaki ja kotitalousvähennys suitsineet harmaata taloutta kiinteistöpalvelualalla

Kiinteistötyönantajien ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin tuoreen selvityksen mukaan harmaan talouden ilmiöt kiinteistöpalvelualalla ovat vähentyneet.

Etenkin tilaajavastuulailla nähdään olleen suuri vaikutus alalla ilmenevän harmaan talouden torjunnassa. Tilaajavastuulaki velvoittaa työn tilaajan tarkistamaan, että sopimuskumppani hoitaa lakisääteiset työnantajavelvoitteensa. Vastaavasti kotitalousvähennysjärjestelmä ja enimmäiskorvausmäärän korotus ovat vähentäneet yksityistalouksien teettämää pimeää työtä.

– Selvityksen mukaan harmaata taloutta esiintyy kiinteistöpalvelualalla yhä suhteellisesti eniten yksityisten kotitalouksien siivouksessa ja muissa kotitaloustöissä. Laiminlyönnit liittyvät usein ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden alipalkkaukseen ja pimeän työvoiman käyttöön järjestäytymättömissä yrityksissä, toteaa Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.

Verohallinnon, poliisin ja aluehallintoviraston ulkomaalaistarkastajien mukaan melko suuri osuus näistä ongelmayrityksistä on ulkomaalaistaustaisia.

Vuonna 2013 Suomessa oli Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston mukaan noin 8 500 kiinteistöpalvelualan yritystä. Työllisyydellä ja liikevaihdolla mitattuna toimiala on kuitenkin keskittynyt muutamiin suuriin ja keskisuuriin yrityksiin. Alle viisi henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä oli 94 prosenttia vuonna 2013. Kiinteistötyönantajien jäsenyrityksiään velvoittavat toimenpiteet ovat osaltaan parantaneet toimialan läpinäkyvyyttä.

– Velvoitimme jäsenemme jo vuonna 2013 rekisteröitymään Tilaajavastuu.fi-palveluun ja yritysten työntekijöillä otettiin käyttöön veronumerolla varustetut kuvalliset henkilökortit, kertoo Gramén.

Raportin osana selvitettiin myös taloyhtiöiden edustajien näkemyksiä harmaasta taloudesta. Selvityksen mukaan omakohtaisia kokemuksia harmaasta taloudesta taloyhtiöissä on kuitenkin vain vähän, vaikka taloyhtiöistä noin 75 prosenttia hankkii kiinteistöpalvelut ulkopuolisilta yrityksiltä.

Selvityksen toteutti Kiinteistötyönantajien ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin tilaamana Lith Consulting Group. Selvitykseen haastateltiin alan yrityksiä, työntekijöitä, palvelujen tilaajia sekä eri viranomaistahoja. Kiinteistötyönantajat ja PAM ovat mukana poliisin valtakunnallisessa harmaan talouden torjuntakampanjassa Harmaa talous – musta tulevaisuus.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

17.12.2021

Kyselytutkimus: Puolet remonteista jäisi tekemättä ilman kotitalousvähennystä

Omakotiliitto ja Rauta- ja sisustustavarakaupan yhdistys RASI ry pitävät kiinni kannastaan – kotitalousvähennyksen tasoa tulee nostaa. Tällä hetkellä kotitaloudet voivat saada enintään 2250 euroa vähennystä kotiin ja loma-asuntoihin ostettavien remonttien työn osuudesta. Omakotiliitto ja RASI toteuttivat syyskuussa 2021 omakotiasujille kyselytutkimuksen selvittääkseen kotitalousvähennyksen käyttöä ja merkitystä.

28.12.2021

Kotitalousvähennystä saa ensi vuonna enemmän

Kotitalousvähennystä voi saada omassa kodissa, vapaa-ajan asunnossa ja vanhempien tai isovanhempien kodissa suoritetusta työstä, oli kyseessä sitten omistus- tai vuokra-asunto. Vähennyskelpoisia ovat kaikki ulkopuolisella firmalla teetetyt remonttityöt sisällä ja ulkona. Myös piha-alueen ja puutarhan hoito sekä lumenluonti kelpaavat kotitalousvähennyksiin.

29.10.2021

Kannattaako lämmitysremonttiin hakea ELY-keskuksen tukea vai kotitalousvähennystä?

Rakentaja.fi-sivusto kertoo artikkelissaan, kuinka omakotiasuja voi hyödyntää remonttiin valtion tukea, kun öljylämmityksestä siirrytään esimerkiksi maalämpöön tai ilma-vesilämmitykseen. Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi: joko ELY-keskuksen energia-avustus tai kotitalousvähennys. Molemmilla tukimuodoilla on omat etunsa ja ehtonsa, joiden perusteella hyötyjen vertailua kannattaa tehdä.

25.10.2021

Kotitalousvähennys ei muutu remonttien osalta

Remontoimalla kiinteistö säilyttää arvonsa ja kotitalousvähennyksen ansiosta remonttikustannuksista osaa palaa takaisin verotuksessa. Vähennyksen voi tehdä joka vuosi, jos remontoitavaa vaan riittää. – Samasta remontista ei ole laillista jakaa kotitalousvähennystä kahdelle vuodelle.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti