Euroopan parlamentti pääsi maaliskuussa sopuun paljon porua nostattaneesta rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Aikataulutettujen pakkoremonttien sijaan energiatehokkuutta voi kohentaa omaan tahtiin normaalien korjausten yhteydessä.
Euroopan parlamentin viimekeväinen pohjaesitys rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä sai suomalaisten tunteet kuumenemaan. Esityksen mukaan uusien rakennusten olisi pitänyt olla päästöttömiä vuodesta 2028 lähtien. Julkisten uudisrakennusten olisi pitänyt päästä samaan tavoitteeseen jo vuoteen 2026 mennessä.
Uudiskohteissa olisi vuodesta 2028 lähtien pitänyt suosia aurinkoenergiaa, mikäli se vain on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Remontoitavissa asuinkiinteistössä velvoitteen takarajaksi oli annettu vuosi 2032.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kolme rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää asetusehdotusta. Säädöksillä päivitetään uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia.
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan toukokuussa 2024. Toukokuun jälkeen jäsenvaltioilla on noin kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivin uudet vaatimukset osaksi omaa kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tämä vastuu on ympäristöministeriöllä.
Uuden komission myötä asuminen nousee EU:ssa tärkeäksi puheenaiheeksi seuraavien viiden vuoden aikana. Näin uskoo eurooppalaisten kiinteistönomistajien etujärjestön UIPIn pääsihteeri Emmanuelle Causse, joka vieraili Suomessa syyskuussa.
Eurooppalaiset kiinteistönomistajat kokoontuivat kesäkuun alussa Helsingissä järjestettyyn UIPIn (International Union of Property Owners) kongressiin. Puheissa ja paneeleissa pohdittiin kestävää asuntopolitiikkaa sekä sitä, mikä on EU:n, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin rooli asuntopolitiikassa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään