Taloyhtiön on vaikea puuttua häiritsevään elämään – hallintaanottoa pidetään hankalana

Asunto-osakeyhtiöllä on oikeus ottaa osakkeenomistajan hallinnassa oleva huoneisto haltuunsa laissa määritellyin edellytyksin enintään kolmen vuoden ajaksi.

Isännöintiliitto kertoo tiedotteessaan, että hallintaanottoa ei juuri käytetä, koska siinä on taloyhtiölle monia haasteita. Se on prosessina hidas eikä sitä voi tehdä kevyin perustein.

− Ei taloyhtiö voi noin vain heittää ketään pihalle asunnosta, jos joku tai jotkut kokevat hänen elämäntapansa häiritseväksi, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama huomauttaa.

Ongelmaksi voi tulla myös hallintaan otetun asunnon käyttö: taloyhtiöllä on velvollisuus vuokrata huoneisto, eikä vuokralaisen löytyminen ole välttämättä helppoa ainakaan kasvukeskusten ulkopuolella.

Häiriöistä tarvitaan kirjallisia todisteita

Jotta taloyhtiö voi puuttua häiritsevään elämään, pitää asia voida todentaa. Tämä tarkoittaa sitä, että häiriöstä kärsivän asukkaan on ilmoitettava isännöinnille häiriöstä kirjallisesti ja omalla nimellään.

– Toistuvista häiriöstä kannattaa pitää kirjaa, josta käy ilmi, milloin, minkälaista ja kuinka usein häiriöitä ilmenee. Kannattaa kysyä myös muilta naapureilta, häiritseekö meteli tai muu häiriökäyttäytyminen heitäkin. Taloyhtiön mahdollisuudet puuttua häiriöön ovat paremmat, jos häiriötä kokee useampi kuin yksi naapuri, Valkama sanoo.

Saatujen kirjallisten tietojen perusteella isännöitsijä arvioi hallituksen kanssa, mihin toimenpiteisiin asiassa kannattaa ryhtyä. Jos muut keinot eivät riitä ja häiriöt jatkuvat, voi hallintaanottoon tuoda yhtiökokouksen päätettäväksi.

Huoneiston yhtiön hallintaan ottaminen edellyttää ensin osakkeenomistajalle annettavaa kirjallista varoitusta yhtiön hallitukselta. Mikäli huoneisto on vuokrattu tai sen hallinta on luovutettu jollekin muulle kuin osakkeenomistajalle, on varoituksesta annettava tieto myös huoneiston haltijalle tai vuokralaiselle.

Mikäli osakkeenomistaja, vuokralainen tai muu tilanhaltija täyttää varoituksen jälkeen velvollisuutensa, ei yhtiöllä ole enää oikeutta ottaa hallintaansa huoneistoa.

Suurin osa äänistä kuuluu normaaliin elämään

Yleisesti ottaen suurin osa naapurista kantautuvista äänistä on normaalia elämää, jota ei voi rajoittaa. Se, mikä kenellekin on häiritsevää, on yksilöllistä. Myös talon rakenteet vaikuttavat siihen, miten hyvin äänet kuuluvat mihinkin asuntoon.

– Jos naapuri häiritsee tai viereisen asunnon äänet ärsyttävät, kannattaa aivan ensimmäisenä ottaa asia puheeksi naapurin kanssa. Hän ei ehkä tiedä, miten hyvin esimerkiksi soittimen ääni kantaa tai että koira haukkuu yksin ollessaan, Valkama sanoo.

Monessa taloyhtiön järjestyssäännöissä on merkintä yörauhasta, jolloin asukkailta toivotaan hiljaisuutta. Yörauha ei kuitenkaan tarkoita, etteikö esimerkiksi vuorotyöläinen saisi liikkua rapussa tai käydä suihkussa.

Yhtiökokous päättää

Päätöksen huoneiston hallintaan ottamisesta tekee yhtiökokous. Osakkeenomistajalla, vuokralaisella tai muulla käyttöoikeudenhaltijalla on oikeus valittaa päätöksestä 30 päivän kuluessa tiedon saamisesta. Mikäli päätöstä ei kukaan moiti, on yhtiöllä oikeus saada virka-apua tilojen hallintaan ottamiseksi.

Hallituksen on viipymättä huolehdittava yhtiön hallintaan otetun huoneiston vuokraamisesta. Huoneisto on vuokrattava sopivalle vuokralaiselle käyvästä vuokrasta. Mikäli huoneisto ei ole vuokrattavassa kunnossa, on yhtiön ensin tehtävä huoneistossa tarvittavat korjaukset. Huoneisto korjataan osakkeenomistajan lukuun.

Yhtiön oikeus vuokrata kohde päättyy viimeistään kolmen vuoden kuluttua hallintaanottopäätöksestä. Yhtiön solmima vuokrasuhde päättyy viimeistään tuolloin, huolimatta siitä, mitä osapuolet ovat vuokrasopimuksessa keskenään sopineet.

Yhtiöllä on oikeus periä huoneistosta saatavasta vuokratulosta yhtiölle hallintaan ottamisesta aiheutuneet kulut, huoneiston korjaamisesta aiheutuneet kustannukset ja maksamattomat vastike-erät sekä ne vastikkeet, jotka erääntyvät yhtiön hallinta-aikana. Ylimenevä osa on tilitettävä osakkeenomistajalle.

Huoneisto voidaan asunto-osakeyhtiölain mukaan ottaa yhtiön hallintaan seuraavista syistä:

1. Osakkeenomistaja ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta
2. Huoneistoa hoidetaan niin huonosti, että yhtiölle tai sen toiselle osakkeenomistajalle aiheutuu siitä haittaa
3. Huoneistoa käytetään oleellisesti muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on aiottu tai muuten yhtiöjärjestyksen vastaisesti
4. Huoneistossa vietetään häiritsevää elämää
5. Osakkeenomistaja tai muu huoneistossa asuva ei noudata, mitä järjestyksen säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

7.5.2020

Uusi tietopankki avaa taloyhtiön kunnossapitovastuita

Osakkaan ja taloyhtiön kunnossapitovastuut ovat kestopuheenaihe taloyhtiöissä. Kuka maksaa kosteusvaurion korjauskustannukset? Saako rivitalopihalle rakentaa varaston?

23.5.2017

Taloyhtiön hallitus ja tehtävät

Asunto-osakeyhtiön hallituksen tehtäväksi on säädetty huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on siten taloyhtiön asioiden yleinen hoitovelvollisuus. Hallitus toimii toimeenpanevana toimielimenä ja voi lisäksi itsenäisesti päättää tehtäviinsä kuuluvista asioista.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti