Viiden espoolaisen kerrostalon korjauslista on pitkä. Kymmenvuotistarkastuksessa havaittiin salaoja- ja sadevesiviemäreiden virheellisen asennuksen lisäksi osan putkista katkenneen ja osan salaojakaivoista olevan rikki. Julkisivun rappaus on paikoitellen irronnut, mahdollisesti salaojaongelmista johtuen. Alapohjan sepelitäytöt ovat painuneet ja osa talojen rakenteista leijuu ilmassa.
– Alapohjassa lillui sitä itseään. Haju oli melkoinen, kun ulostetta ja sepeliä imettiin pois kuutiotolkulla. Sen jälkeen paikat desinfioitiin ja tilalle tuotiin uutta sepeliä. Ei mitään halpaa lystiä, sanoo kahden taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimiva Tauno Värtinen Länsiväylä-lehdelle.
Värtinen arvioi, että taloyhtiöiden korjauskulut nousevat ainakin miljoonaan euroon. Talot ovat valmistuneet vuosina 2011–2014. Värtinen haluaa kertoa asiasta Länsiväylälle kahdesta syystä. Hänen mielestään kyseessä on malliesimerkki vauhdilla ja halvalla rakennettujen talojen ongelmista.
Toinen syy on se, että asukkaiden kannalta tällä tarinalla on onnellinen loppu – mutta toisinkin olisi voinut käydä.
Värtinen kertoo, että asukkaat eivät olleet aiemmin havainneet taloissa ongelmia. Kun rakennuttajan 10-vuotisvastuun umpeutuminen lähestyi, taloyhtiöt tilasivat kuntotarkastuksen ulkopuoliselta.
– Ongelmat paljastuivat vasta tarkastuksessa. Jos tarkastuksia ei olisi tehty, vikoja ei olisi havaittu ajoissa, ja 10 vuoden jälkeen kaikki korjauskustannukset olisivat menneet asukkaiden piikkiin. Nyt ne maksaa rakennuttaja, Värtinen kertoo Länsiväylä-lehdelle.
Värtinen muistuttaa, että Ilman ammattitaitoisen isännöitsijän valveutuneisuutta moni asia jäisi hoitamatta ja osakkaat kärsivät taloudellisesti.
Tällä taloyhtiöillä on hyvä tilanne, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Länsiväylän artikkelissa.
Hänen mukaansa rakennuttajan 10-vuotisvastuuseen liittyy paljon väärinkäsityksiä. Kyseessä ei ole takuu, jonka myötä rakennuttaja korvaa automaattisesti kaiken, Pynnönen huomauttaa.
– Jos virheet ovat sellaisia, että taloyhtiön olisi pitänyt huomata ja reklamoida niistä aiemmin, rakennuttajan vastuu on voinut vanheta. Esimerkiksi salaojien kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti, ei vasta 10 vuoden jälkeen.
– Toinen esimerkki ovat piilossa olevat putkivuodot. Taloyhtiön tulisi tarkkailla vedenkulutustaan. Jos kulutus esimerkiksi kasvaa yllättäen ilman syytä, tulee asia selvittää silloin. Mikäli taloyhtiö ei huolellisesti hoida rakennustaan, korjaukset eivät välttämättä mene rakennuttajan piikkiin, Pynnönen sanoo.
Pynnönen on harmissaan siitä, että 10-vuotistarkastuksia saatetaan markkinoida taloyhtiöille virheellisesti.
– 10-vuotistarkastus on siinä mielessä hyvä, että siinä osakkaat saavat tietoa taloyhtiön kunnosta. Mutta on virheellistä myydä niitä taloyhtiöille niin, että annetaan ymmärtää, että kaikki tarkastuksessa löytyvät puutteet voi reklamoida.
Pynnönen toimii myös Kuluttajariitalautakunnassa uudisrakennuksia koskevien valitusten parissa. Hän on huolissaan siitä, että rakennusvirheiden määrä uudistuotannossa kasvaa jatkuvasti.
– Rakennusvirheet ovat aivan liian yleisiä. Samaan aikaan taloyhtiöt eivät aina osaa ajaa omaa etuaan, ja reklamointi jää liian myöhään. Lisäksi taloyhtiöiden sekä ostajien pitäisi saada enemmän tietoa talon kunnossapidosta, Pynnönen sanoo.
Pynnösen mielestä ollaan myöhässä, jos havahtuminen tapahtuu vasta 10-vuotisvas-tuun umpeutuessa. Tarkkana pitäisi olla jo siinä vaiheessa, kun ryhdytään rakentamaan.
– Ostajilla on oikeus valita rakennustyön tarkkailija. Valitettavan usein se jää kuitenkin kustannus- tai muista syistä valitsematta. Tämä on se ensimmäinen virhekohta.
Seuraavan kerran tarkkana pitää olla vuositarkastuksessa, joka tehdään noin vuosi asunnon käyttöönotosta.
– Vuositarkastus on se kohta, johon kannattaa palkata asiantuntija, joka etsimällä etsii virheitä. Kun niistä on selvitty, kannattaa olla koko ajan hereillä ja reklamoida virheistä heti, Pynnönen neuvoo Länsiväylän artikkelissa
Viime vuonna Kuluttajariitalautakunta käsitteli 1052 uudisrakentamiseen liittyvää tapausta. Valitusten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa.
Taloyhtiön tietoverkkoja vastaan voidaan yrittää hyökätä, minkä vuoksi laitteet on hyvä suojata. Digiturvallisuudesta ovat vastuussa niin teleoperaattori, isännöitsijä, huoltoyhtiö, taloyhtiön hallitus kuin osakkaatkin. Rakennusteollisuus RT:n digitaalisen turvallisuuden asianhoitaja Ari Järvinen suosittelee tekemään taloyhtiölle digiturvallisuusohjeet.
Tilinpäätös on tärkeä tietopaketti taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta. Siitä hyötyvät niin osakkaat kuin asunnonostajatkin. Toimintakertomus täydentää tilinpäätöstä ja avaa osakkaille taloyhtiön toimintaa ja taloudellista tilannetta.
Vitsit ovat vähissä, kun taloyhtiöllä ei ole muuta kuin velkaa. Uusi hallitus sai vedettyä kemijärveläisen yhtiön suosta reilussa vuodessa. Puheenjohtaja Satu Karjalainen valittiin valtakunnallisesti vuoden hallituksen puheenjohtajaksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Hallitus pitää yleensä järjestäytymiskokouksensa heti hallituksen valinneen yhtiökokouksen jälkeen. Tällöin tärkeintä on valita hallitukselle puheenjohtaja, ellei yhtiökokous ole valintaa tehnyt eikä yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Hallituksen jäsenenä voi toimia muukin kuin yhtiön osakkeenomistaja.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään