Taloyhtiön kymmenvuotistarkastuksessa paljastuivat rakennusvirheistä johtuvat miljoonavahingot

Viiden espoolaisen kerrostalon korjauslista on pitkä. Kymmenvuotistarkastuksessa havaittiin salaoja- ja sadevesiviemäreiden virheellisen asennuksen lisäksi osan putkista katkenneen ja osan salaojakaivoista olevan rikki. Julkisivun rappaus on paikoitellen irronnut, mahdollisesti salaojaongelmista johtuen. Alapohjan sepelitäytöt ovat painuneet ja osa talojen rakenteista leijuu ilmassa.

– Alapohjassa lillui sitä itseään. Haju oli melkoinen, kun ulostetta ja sepeliä imettiin pois kuutiotolkulla. Sen jälkeen paikat desinfioitiin ja tilalle tuotiin uutta sepeliä. Ei mitään halpaa lystiä, sanoo kahden taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimiva Tauno Värtinen Länsiväylä-lehdelle.

Värtinen arvioi, että taloyhtiöiden korjauskulut nousevat ainakin miljoonaan euroon. Talot ovat valmistuneet vuosina 2011–2014. Värtinen haluaa kertoa asiasta Länsiväylälle kahdesta syystä. Hänen mielestään kyseessä on malliesimerkki vauhdilla ja halvalla rakennettujen talojen ongelmista.

Toinen syy on se, että asukkaiden kannalta tällä tarinalla on onnellinen loppu – mutta toisinkin olisi voinut käydä.

Värtinen kertoo, että asukkaat eivät olleet aiemmin havainneet taloissa ongelmia. Kun rakennuttajan 10-vuotisvastuun umpeutuminen lähestyi, taloyhtiöt tilasivat kuntotarkastuksen ulkopuoliselta.

– Ongelmat paljastuivat vasta tarkastuksessa. Jos tarkastuksia ei olisi tehty, vikoja ei olisi havaittu ajoissa, ja 10 vuoden jälkeen kaikki korjauskustannukset olisivat menneet asukkaiden piikkiin. Nyt ne maksaa rakennuttaja, Värtinen kertoo Länsiväylä-lehdelle.

Ammattitaistoisella isännöitsijällä on merkittävä rooli

Värtinen muistuttaa, että Ilman ammattitaitoisen isännöitsijän valveutuneisuutta moni asia jäisi hoitamatta ja osakkaat kärsivät taloudellisesti.

Tällä taloyhtiöillä on hyvä tilanne, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Länsiväylän artikkelissa.

Hänen mukaansa rakennuttajan 10-vuotisvastuuseen liittyy paljon väärinkäsityksiä. Kyseessä ei ole takuu, jonka myötä rakennuttaja korvaa automaattisesti kaiken, Pynnönen huomauttaa.

– Jos virheet ovat sellaisia, että taloyhtiön olisi pitänyt huomata ja reklamoida niistä aiemmin, rakennuttajan vastuu on voinut vanheta. Esimerkiksi salaojien kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti, ei vasta 10 vuoden jälkeen.

– Toinen esimerkki ovat piilossa olevat putkivuodot. Taloyhtiön tulisi tarkkailla vedenkulutustaan. Jos kulutus esimerkiksi kasvaa yllättäen ilman syytä, tulee asia selvittää silloin. Mikäli taloyhtiö ei huolellisesti hoida rakennustaan, korjaukset eivät välttämättä mene rakennuttajan piikkiin, Pynnönen sanoo.

Pynnönen on harmissaan siitä, että 10-vuotistarkastuksia saatetaan markkinoida taloyhtiöille virheellisesti.

– 10-vuotistarkastus on siinä mielessä hyvä, että siinä osakkaat saavat tietoa taloyhtiön kunnosta. Mutta on virheellistä myydä niitä taloyhtiöille niin, että annetaan ymmärtää, että kaikki tarkastuksessa löytyvät puutteet voi reklamoida.

Rakennusvirheiden määrä uudistuotannossa kasvaa

Pynnönen toimii myös Kuluttajariitalautakunnassa uudisrakennuksia koskevien valitusten parissa. Hän on huolissaan siitä, että rakennusvirheiden määrä uudistuotannossa kasvaa jatkuvasti.

– Rakennusvirheet ovat aivan liian yleisiä. Samaan aikaan taloyhtiöt eivät aina osaa ajaa omaa etuaan, ja reklamointi jää liian myöhään. Lisäksi taloyhtiöiden sekä ostajien pitäisi saada enemmän tietoa talon kunnossapidosta, Pynnönen sanoo.

Pynnösen mielestä ollaan myöhässä, jos havahtuminen tapahtuu vasta 10-vuotisvas-tuun umpeutuessa. Tarkkana pitäisi olla jo siinä vaiheessa, kun ryhdytään rakentamaan.

– Ostajilla on oikeus valita rakennustyön tarkkailija. Valitettavan usein se jää kuitenkin kustannus- tai muista syistä valitsematta. Tämä on se ensimmäinen virhekohta.

Seuraavan kerran tarkkana pitää olla vuositarkastuksessa, joka tehdään noin vuosi asunnon käyttöönotosta.

– Vuositarkastus on se kohta, johon kannattaa palkata asiantuntija, joka etsimällä etsii virheitä. Kun niistä on selvitty, kannattaa olla koko ajan hereillä ja reklamoida virheistä heti, Pynnönen neuvoo Länsiväylän artikkelissa

Viime vuonna Kuluttajariitalautakunta käsitteli 1052 uudisrakentamiseen liittyvää tapausta. Valitusten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

7.5.2020

Uusi tietopankki avaa taloyhtiön kunnossapitovastuita

Osakkaan ja taloyhtiön kunnossapitovastuut ovat kestopuheenaihe taloyhtiöissä. Kuka maksaa kosteusvaurion korjauskustannukset? Saako rivitalopihalle rakentaa varaston?

23.5.2017

Taloyhtiön hallitus ja tehtävät

Asunto-osakeyhtiön hallituksen tehtäväksi on säädetty huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on siten taloyhtiön asioiden yleinen hoitovelvollisuus. Hallitus toimii toimeenpanevana toimielimenä ja voi lisäksi itsenäisesti päättää tehtäviinsä kuuluvista asioista.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti