Taloyhtiön korjausurakka päättyi – maksoitko liian suuret viulut?

Taloyhtiöiden mittavien korjaushankkeiden jälkipuinti paljastaa usein, että osakkaiden maksettavaksi on koitunut liian suuria tai pieniä osuuksia urakasta. Kiinteistöliitto kehottaa osakkaita vaatimaan yhtiökokouksessa hankkeesta taloudellisen selvityksen, jossa käsitellään johdon laatima hankerahoituslaskelma, kertoi apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Korjaushanke haltuun –seminaarissa Kemissä keskiviikkona.

Laskelma hankerahoituksesta on erittely korjaushankkeen menoista ja rahoituksesta. Ilman laskelmaa osakkaiden on lähes mahdotonta saada tieto hankkeen kokonaiskustannuksista, ja siitä mikä kunkin osakkaan osuus kustannuksista on. Vaikka laskelma näin ollen onkin osakkaan kannalta tärkeä, sen laatimiseen ei ole lakisääteistä velvoitetta.

Osakkaat osallistuvat korjaushankkeen rahoittamiseen yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaisesti. Yhtiöjärjestyksessä voi olla maksuosuuksille erilaisia perusteita ja kertoimia. ”Osakkaiden oikeuksien kannalta on tärkeää, että maksuosuudet jakaantuvat yhtiöjärjestyksessä määritellyin perustein”, korostaa Pynnönen.

Lisäksi Pynnönen muistuttaa, että osakkailta korjaushanketta varten kerättyjä pääomavastikkeita ei saa käyttää sellaisten menojen maksamiseen, jotka kuuluvat maksettavaksi jostain toisesta vastikkeesta. Hanketta varten kerätyllä pääomavastikkeilla on maksettava hankkeesta aiheutuvat kulut, eikä sillä saa kattaa taloyhtiön hoitokuluja.

Korjaushankkeen valmistuttua selviävät toteutuneet kulut. ”Laskelmaan on sisällytettävä varsinaisen urakan kustannusten lisäksi kaikki yhtiölle hankkeesta koituneet kustannukset kuten rakennuttamisen, suunnittelun projektinjohdon, ja jopa harjannostajaisten kulut, jos sellainen on pidetty”, Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta luetteli.

Osakkaiden oikeusturvan kannalta on tärkeää saada selvitys toteutuneista kuluista sekä laskeman vastikeosuuksista tarkistaakseen, että heidän osuutensa vastaavat toteutuneita kuluja ja ovat määräytyneet yhtiöjärjestyksen mukaan. ”Ongelmia syntyy varsinkin, jos hanke ei toteudukaan alkuperäisen budjetin mukaisena”, Virta tiivisti.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

7.5.2020

Uusi tietopankki avaa taloyhtiön kunnossapitovastuita

Osakkaan ja taloyhtiön kunnossapitovastuut ovat kestopuheenaihe taloyhtiöissä. Kuka maksaa kosteusvaurion korjauskustannukset? Saako rivitalopihalle rakentaa varaston?

5.11.2019

Tutkimus: Joka neljäs taloyhtiön osakas tuntee oman taloyhtiönsä talouden heikosti

Suurin osa suomalaisten taloyhtiöiden osakkaista kokee tuntevansa oman taloyhtiönsä taloudellisen tilanteen vähintään melko hyvin. Joka neljäs (23 %) osakkaista ei kuitenkaan tiedä, onko omalla taloyhtiöllä lainaa tai mitkä ovat oman taloyhtiön suurimmat menoerät. Tiedot selviävät Realia Isännöinnin IRO Researchillä teettämästä Tuhat suomalaista -tutkimuksesta.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti