Joka kahdeksas asunto-osakkeen omistaja arvioi taloyhtiössään olevan korjausvelkaa. Vain joka toisessa taloyhtiössä korjausten varalle on kerätty puskuria, selviää kyselytutkimuksesta.
Valtaosa suomalaisista arvioi, että taloyhtiön korjaukset tehdään ajallaan. OP Pohjolan kyselyyn vastaajista 12 prosenttia kuitenkin kokee, että omaan yhtiöön on kertynyt korjausvelkaa.
Korjausvelalla tarkoitetaan niitä tarpeellisia korjauksia, jotka taloyhtiö on jättänyt tekemättä ajallaan.
Yleisimmiksi syiksi korjausvelan kertymiseen vastaajat mainitsevat suunnittelun tai päätöksenteon puutteen tai sen, etteivät osakkaat ole valmiita remonttien tekemiseen.
– Taloyhtiön remonteista päätetään yhtiökokouksessa, jossa remontin tekemiseksi vaaditaan yleensä enemmistöpäätös. Kyselyn tulokset osoittavat, että osassa taloyhtiöistä remontteja lykätään hamaan tulevaisuuteen, sanoo OP:n pk-yritysrahoituksesta vastaava johtaja Satu A. Nurmi.
Toiseksi syyksi korjausvelkaan kyselyn vastaajat nostivat esiin rahoituksen puutteen.
Vastaajista 53 prosenttia kertoi, että taloyhtiössä on kerätty remonttipuskuria, kun taas 26 prosenttia tiesi, ettei puskuria ole. Loput vastaajat eivät osanneet arvioida, onko remonttien varalle säästetty rahaa.
– Kun taloyhtiö hakee korjauksiin rahoitusta, pankki saa lainahakemuksen yhteydessä taloyhtiön viisivuotissuunnitelman, jonka laatiminen on yhtiölle pakollista. Rahoituspäätöksen kannalta hyödyllisempi dokumentti olisi kuitenkin kuntoarvion pohjalta laadittu pitkän tähtäimen suunnitelma, toteaa Nurmi.
– Siitä osakkaat näkisivät ammattilaisen arvion taloyhtiön kunnosta ja edessä olevista remonteista kustannuksineen.
OP Pohjolan Taloustutkimuksella teettämään kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 163 yli 18-vuotiasta suomalaista.
Pienistä taloyhtiöistä on tullut pankeille lähinnä tiliasiakkaita, ja investoinnit on hoidettava pitkälti osakaskohtaisilla lainoilla. Taloyhtiön taloutta, korjausvelkaa, osakaskoostumusta sekä hallinnon toimivuutta tutkaillaan pankeissa entistä tarkemmin. Tilanne on hankala etenkin hiipuvien paikkakuntien pienille taloyhtiöille.
Lämmityskauden alettua asukkaat voivat havahtua siihen, ettei lämmitys toimi kuten pitäisi. Syy voi löytyä yksittäisten patterien tai koko lämmitysjärjestelmän toiminnasta.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna lähes kaikissa Suomen kunnissa, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-vertailusta. Keskimäärin kustannukset ovat nousseet kaksi prosenttia. Eniten on noussut veden hinta.
Yhä useamman taloyhtiön on vaikeampi saada lainaa kuin aiemmin. Järkevä kunnossapitosuunnitelma kuitenkin parantaa lainansaantimahdollisuuksia, sanoo Danske Bankin pankinjohtaja Ville Roihu. Taloyhtiön maksukyky ei enää välttämättä ole sen omissa käsissä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään