Taloyhtiön menot perustuvat julkisen vallan vero- ja taksapäätösten lisäksi niiden itsensä tekemiin sopimuksiin, joiden arvo on useita satoja miljoonia euroja vuodessa. Kevään yhtiökokouksissa valittujen hallitusten nyt käynnistäessä toimintaansa niiden on hyvä hetki tarkastella taloyhtiön palvelusopimuksia sekä tarvittaessa päivittää niitä vastaamaan taloyhtiön nykyisiä tarpeita.
Hallitus vastaa taloyhtiön isännöinti-, huolto- ja siivoussopimusten sekä muiden palvelusopimusten laadinnasta, ajantasaisuudesta sekä noudattamisesta. Sopimusten sisältöä, kattavuutta ja hintatasoa on syytä arvioida vuosittain hallituksen toimikauden alussa. Tällöin hallituksen jäsenillä on tieto mistä on sovittu ja millaista palvelua taloyhtiölle on ostettu. Jos tietoa ei ole, hallitus ei pysty arvioimaan saako se sovitun palvelun.
– Taloyhtiön palvelutarpeet muuttuvat ajan kuluessa. Siksi on tärkeää, että hallitukset arvioivat riittävän usein sopimusten sisältöä, laajuutta sekä yleensäkin sopimuksen tai palvelun tarpeellisuutta. Kun palvelusopimuksen sisältö on kohdallaan ja sopimuksen ajantasaisuudesta pidetään huolta, voi taloyhtiö toimia luotettavaksi havaitun kumppanin kanssa vuosikymmeniä yhteistyössä. Tärkeää on tehdä sopimusarviointi asianmukaisesti ja keskustella sopimuskumppanin kanssa sopimuksen päivitystarpeista. Sopimusten arviointi tai päivittäminen ei tarkoita sopimuskumppanin vaihtoa, toteaa Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.
Lisäksi mm. lainsäädäntömuutokset voivat antaa aihetta arvioida sopimusten päivitystarvetta. Esimerkiksi elokuussa 2014 voimaan astunut valtionneuvoston asetus mahdollistaa, että isännöintiyhteisö voidaan valita sekä rekisteröidä isännöitsijäksi. Harva taloyhtiö on kuitenkaan valinnut isännöintiyritystä isännöitsijäksi asetuksen tarkoittamalla tavalla.
– Kenties tähän on syynä se, että hallituksen on vaikea hahmottaa asetuksen tuoman mahdollisuuden hyödyt ja haitat, pohtii Pynnönen. Hän korostaa, että taloyhtiöissä hallitusten tulee ehdottomasti perehtyä mahdollisuuteen valita isännöintiyhteisö isännöitsijäksi sekä arvioida valinnan vaikutukset yhtiölle, osakkaille ja asukkaille.
Taloyhtiöt ostavat erilaisia palveluita vuosittain runsaalla miljardilla eurolla. Rahat näiden palvelujen ostoon taloyhtiöt saavat pääosin vastikemaksuina osakkailtaan.
– Taloyhtiön palvelusopimukset vaikuttavat osaltaan yhtiövastikkeeseen ja asumiskustannuksiin, muistuttaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Asunto-osakeyhtiöiden sopimuspohjaisia hankintoja vuonna 2014, milj. €/vuosi
Lähde: Tilastokeskuksen tilastojen perusteella arvioinut Kiinteistöliitto.
Tarvittaessa kilpailuta ja huomioi palvelutuottajaa valittaessa hinnan lisäksi palvelun laatu
Turvallisuusasiat ovat nostaneet merkitystään taloyhtiöiden toiminnassa viime vuosina. Tuoreen kyselyn mukaan taloyhtiöiden väestönsuojista enemmistö on joko varsin tai erittäin hyvässä kunnossa.
Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.
Taloyhtiön hallituksen jäsenet käyttävät Kiinteistöliiton tekemän kyselyn perusteella hallitustyöskentelyyn keskimäärin miltei neljä tuntia kuukaudessa. Puheenjohtajilla aikaa kuluu runsaat neljä tuntia ja muilla hallitusten jäsenillä keskimäärin kolme tuntia kuukaudessa. Tavallisin kokoontumistahti tavanomaisena vuonna ilman suuria hankkeita on kolmesta neljään kertaa vuodessa.
Kokouskohtainen palkkio on yleisin vaihtoehto hallitustyöskentelykorvaukseksi taloyhtiöissä, selviää Kiinteistöliiton jäsenkyselystä. Hallituksen puheenjohtaja saa keskimäärin sadan euron korvauksen jokaisesta kokouksesta. Toiseksi yleisin vaihtoehto, vuosipalkkio, on mediaaniltaan 370 euroa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään