Taloyhtiön menot perustuvat julkisen vallan vero- ja taksapäätösten lisäksi niiden itsensä tekemiin sopimuksiin, joiden arvo on useita satoja miljoonia euroja vuodessa. Kevään yhtiökokouksissa valittujen hallitusten nyt käynnistäessä toimintaansa niiden on hyvä hetki tarkastella taloyhtiön palvelusopimuksia sekä tarvittaessa päivittää niitä vastaamaan taloyhtiön nykyisiä tarpeita.
Hallitus vastaa taloyhtiön isännöinti-, huolto- ja siivoussopimusten sekä muiden palvelusopimusten laadinnasta, ajantasaisuudesta sekä noudattamisesta. Sopimusten sisältöä, kattavuutta ja hintatasoa on syytä arvioida vuosittain hallituksen toimikauden alussa. Tällöin hallituksen jäsenillä on tieto mistä on sovittu ja millaista palvelua taloyhtiölle on ostettu. Jos tietoa ei ole, hallitus ei pysty arvioimaan saako se sovitun palvelun.
– Taloyhtiön palvelutarpeet muuttuvat ajan kuluessa. Siksi on tärkeää, että hallitukset arvioivat riittävän usein sopimusten sisältöä, laajuutta sekä yleensäkin sopimuksen tai palvelun tarpeellisuutta. Kun palvelusopimuksen sisältö on kohdallaan ja sopimuksen ajantasaisuudesta pidetään huolta, voi taloyhtiö toimia luotettavaksi havaitun kumppanin kanssa vuosikymmeniä yhteistyössä. Tärkeää on tehdä sopimusarviointi asianmukaisesti ja keskustella sopimuskumppanin kanssa sopimuksen päivitystarpeista. Sopimusten arviointi tai päivittäminen ei tarkoita sopimuskumppanin vaihtoa, toteaa Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.
Lisäksi mm. lainsäädäntömuutokset voivat antaa aihetta arvioida sopimusten päivitystarvetta. Esimerkiksi elokuussa 2014 voimaan astunut valtionneuvoston asetus mahdollistaa, että isännöintiyhteisö voidaan valita sekä rekisteröidä isännöitsijäksi. Harva taloyhtiö on kuitenkaan valinnut isännöintiyritystä isännöitsijäksi asetuksen tarkoittamalla tavalla.
– Kenties tähän on syynä se, että hallituksen on vaikea hahmottaa asetuksen tuoman mahdollisuuden hyödyt ja haitat, pohtii Pynnönen. Hän korostaa, että taloyhtiöissä hallitusten tulee ehdottomasti perehtyä mahdollisuuteen valita isännöintiyhteisö isännöitsijäksi sekä arvioida valinnan vaikutukset yhtiölle, osakkaille ja asukkaille.
Taloyhtiöt ostavat erilaisia palveluita vuosittain runsaalla miljardilla eurolla. Rahat näiden palvelujen ostoon taloyhtiöt saavat pääosin vastikemaksuina osakkailtaan.
– Taloyhtiön palvelusopimukset vaikuttavat osaltaan yhtiövastikkeeseen ja asumiskustannuksiin, muistuttaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Asunto-osakeyhtiöiden sopimuspohjaisia hankintoja vuonna 2014, milj. €/vuosi
Lähde: Tilastokeskuksen tilastojen perusteella arvioinut Kiinteistöliitto.
Tarvittaessa kilpailuta ja huomioi palvelutuottajaa valittaessa hinnan lisäksi palvelun laatu
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla ratkaisunsa isännöintialan kartellista. Kartellissa Isännöintiliitto ja kuusi isännöintiyritystä sopivat 2014–2017 keskenään isännöintipalvelujen hinnoista ja pyrkivät korottamaan valtakunnallisesti isännöintitoimialan hintatasoa.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut isännöintialan kilpailunrajoitusta koskevat valitukset ja määrännyt isännöintialan yhtiöille ja Isännöintiliitolle markkinaoikeutta korkeammat seuraamusmaksut. Seuraamusmaksut vaihtelevat 60 000 eurosta neljään miljoonaan euroon.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään