Asunto-osakeyhtiöt hallitsevat suurta osaa Suomen kansallisvarallisuudesta sekä monen ihmisen suurinta henkilökohtaista omaisuutta, asuntoa. Kiinteistöliitto selvitti vuonna 2016, minkälaiset ihmiset hallinnoivat tätä omaisuutta taloyhtiöiden hallituksissa. Kiinteistöliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi 3329 vastaajaa.
Kyselyn mukaan 75 % taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä on iältään yli 55-vuotiaita. Kaksi kolmesta hallituksen jäsenestä on miehiä, yksi nainen. Koulutustasoltaan 47 % hallituksen jäsenistä on suorittanut korkeakoulututkinnon, 32 % opistoasteen tutkinnon.
Taloyhtiön hallituksessa oli pääsääntöisesti 3 tai 5 jäsentä. Kyselyn mukaan uusien jäsenten saamisen helppous vaihtelee suuresti. Kuitenkin hallituksen valinta yhtiökokouksessa sujuu hyvin sopuisasti: 93 % hallituksista oli valittu yksimielisellä päätöksellä.
Palkkiota hallituksen puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan vain puolessa taloyhtiöistä.
”Tämä on yllättävän alhainen luku. Taloyhtiön hallitus vastaa isosta asunto-omaisuudesta, ja tästä kaikkien osakkaiden omaisuuden hyväksi tehtävästä työstä kannattaa maksaa asiallinen korvaus hallitukselle, etenkin jos taloyhtiössä on osakkaita selvästi enemmän kuin hallituksessa jäseniä. Maksuttomat saunavuorot tai autopaikat eivät ole osakkaiden yhdenvertaisuuden kannalta reiluja, vaan selkeä rahallinen palkkio on laillisin ja rehellisin vaihtoehto”, kommentoi Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen.
Tietoa palkkiosuosituksista saa esimerkiksi Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksesta, jonka Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto laativat vuonna 2016 yhdessä Oikeusministeriön kanssa.
Kyselyn perusteella hallitustyöskentelyn työläydestä ei kannata huolta kantaa, vaan uudet jäsenet voivat tulla mukaan taloyhtiön hallituksen luottavaisin mielin. Lähes puolessa yhtiöistä hallitus kokousti keskimäärin 3-4 kertaa vuodessa ja 95 % kokouksista kesti enintään kaksi tuntia. 60 % käyttää kokousten ulkopuolella enintään neljä tuntia kuukaudessa asiaan.
Hallitustyöskentelyssä ammattilaisapua ei suuremmin käytetä: hallitusammattilaisia oli vain 2 % hallituksista. Hallituksen apuna arjessa on kuitenkin yleensä ammattimainen isännöitsijä: 86 % asunto-osakeyhtiöistä oli ulkopuolinen ammatti-isännöitsijä.
Uusien jäsenten houkuttelua taloyhtiön hallitukseen voi myös helpottaa tieto taloyhtiön hallituksille tarjolla olevista koulutuksista ja palveluista. Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen (HTHJ) -verkkokurssikokonaisuus antaa eväät hallitustyöskentelyyn. Kurssi on maksuton Kiinteistöliiton jäsenille, joilla on tukenaan myös kattavat maksuttomat neuvontapalvelut.
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Isännöintialalla on tapahtunut monia muutoksia, mutta edelleen hyvä isännöinti vaatii asiantuntijuutta ja pykälien tuntemusta. Isännöitsijöiden apuna ja tukena ovat Kiinteistöliitto Uusimaan tarjoamat neuvontapalvelut ja koulutukset.
Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.
Vuosittainen Picote Groupin Open House -tapahtuma Porvoossa on vakiinnuttanut asemansa viemärisaneerauksen tärkeimpien innovaatioiden ja asiantuntijuuden esittelypaikkana. Viime viikolla Porvoossa järjestetty tapahtuma keräsi jälleen yhteen alan asiantuntijoita 21 maasta ympäri maailman.
Picote
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään