Nykyisen rakennuskannan, varsinkin säälle alttiiden betonirakenteiden vaurioitumista nykyilmastossa on tutkittu jo kauan Tampereen yliopiston Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä. Ryhmässä työskentelevän Toni Pakkalan väitös pureutuu mahdollisesti muuttuvien olosuhteiden vaikutukseen betonirakennuskannan vauriomekanismeihin ja vaurioitumisen nopeuteen. Tutkimus on maailmanlaajuisesti uraauurtava. Ilmastonmuutokseen sopeutumistutkimukset ovat keskittyneet pääsääntöisesti uudisrakentamiseen, rakenteiden rakennusfysikaaliseen toimintaan tai yksittäisiin vauriomekanismeihin.
– Suomen kerrostalokannasta yli puolet rakennettiin nopean kaupungistumisen vuoksi välillä 1960–1989. Tutkimuksissa on huomattu, että niiden säilyvyysominaisuudet ovat heikot pääasiassa rakennusaikaisen puutteellisen tiedon ja siten puutteellisten vaatimusten vuoksi. Siitä huolimatta rakenteet ovat kestäneet nykyilmastoa melko hyvin, Toni Pakkala kertoo.
Vesi on mukana lähes kaikissa huokoisten materiaalien vauriomekanismeissa. Tulevaisuudessa kosteusrasitustaso tulee nousemaan merkittävästi joka puolella maata. Rannikolla vaurioituminen on ollut sisämaata nopeampaa, lähinnä juuri kosteusrasituksen vuoksi.
– Jo nykyäänkin ankarimmin rasitetut rakennukset rannikolla joutuvat tulevaisuudessa entistä suuremman viistosaderasituksen piiskaamaksi ja sisämaassa puolestaan lähestytään rannikon nykyisiä olosuhteita. Sademäärät kasvavat ympäri vuoden, mutta merkittävintä kasvu on talvikausina, jolloin lämpenemisen vuoksi sade tulee yhä useammin vetenä tai räntänä lumen sijaan. Loppusyksystä ja talvella myös kuivuminen on hitaampaa, koska ulkoilman suhteellinen kosteus pysyy korkeana. Myös pilvisyys lisääntyy, jolloin auringonvalo ja sen lämmittävä vaikutus ovat muutenkin vähäisimmillään Suomen leveyspiirillä, Pakkala sanoo.
Vaikka tuulen mukana julkisivuille päätyvä vesisateen eli viistosateen määrä kasvaakin, Suomen oloissa tyypilliset betonirakenteiden vauriomekanismit, kuten pakkasrapautuminen ja raudoitteiden korroosio, eivät kuitenkaan välttämättä kiihdy merkittävästi. Pakkasrapautuminen vaatii veden lisäksi myös jäätymis-sulamissyklejä. Rannikolla ne vähenevät lämpötilojen noustessa, mutta sisämaassa niiden määrä pysyy nykyisellä tasollaan.
– Kosteus saattaa myös hidastaa reaktiota, jossa betonin teräksiä suojaava alkalisuus vähitellen poistuu. Toisaalta ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa sitä ja samalla kosteuden kasvu nopeuttaa merkittävästi terästen ruostumista, kun se lopulta pääsee alkamaan, Pakkala selittää.
Pakkala havaitsi tutkimuksessaan, että nykymääräysten mukainen betonirakentaminen kestää muuttuvan ilmaston rasitukset. Huolehtiminen olemassa olevasta rakennuskannasta, jolla ei vastaavia ominaisuuksia ole, nousee kuitenkin merkittävään rooliin.
Taloyhtiöiden tietoisuus ilmastonmuutoksen tuomista haitoista ja niihin varautumisesta on kasvussa, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Taloyhtiöissä huomioidaan ilmastonmuutos osana päätöksentekoa, mutta energiatehokkuudessa on vielä parantamisen varaa.
Suomen Kiinteistölehden levikki jatkaa kasvuaan. Juuri valmistuneessa tarkastuksessa lehden numerokohtainen tilausmäärä ylitti 35 000 kappaleen rajan. Määrä kasvoi liki kaksi prosenttia viime vuodesta.
Suomen Kiinteistöliiton uudeksi toimitusjohtajaksi on ensi vuoden toukokuusta alkaen nimitetty OTM, eMBA Mia Koro-Kanerva. Liiton nykyinen toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Harri Hiltunen jää eläkkeelle ensi vuoden syyskuussa.
Suomen Kiinteistöliiton Oulussa kokoontunut liittokokous on valinnut rakennusneuvos Timo Niemisen jatkamaan liiton puheenjohtajana. Varapuheenjohtajistossa tapahtui muutoksia, ja hallitukseen valittiin uusia jäseniä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään