Arkiset energiaa säästävät teot ovat suomalaisten mielestä tärkeitä ilmastonmuutoksen estämiseksi ja omien kulutusmenojen pienentämiseksi. Vaikuttavuuden näkökulmasta he siirtävät vastuun tehostamistoimista mieluummin yritysten vastuulle. TNS Gallup Oy tutki suomalaisten energiansäästöasenteita Motivan pyynnöstä talvella 2016.
– Peräti 97 prosenttia suomalaisista pitää energian säästämistä arjessa tarpeellisena, ja yli 40 prosenttia vastanneista ajatteleekin jo tehneensä kaikkensa sen eteen. Epäilen, että tässä kohtaa suomalaiset ajattelevat itsestään liian positiivisesti, arvioi Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski tutkimustuloksia.
Kuluttajat näyttävät elävän kultaisen pilven reunalla myös omaa energiankulutustaan arvioidessaan. Tutkimukseen vastanneista energiansäästöön välinpitämättömästi suhtautuvasta kymmenyksestä puolet arvioi tietävänsä hyvin oman veden ja sähkön kulutuksensa. Peräti 80 prosenttia keski-ikäisistä miehistä väittää tuntevansa tarkasti kotitalouden energiankulutuksen.
– Tutkimustuloksissa ja käytännön neuvontatyöstä muodostuneessa näkemyksessä on ristiriita. Kokemustemme mukaan suomalaisilla ei ole realistista käsitystä oman energiankulutuksensa kuukausi- tai vuositasosta. Tärkeä kulutustieto jää verkkopankkiin, kun laskut eivät enää tule postissa kotiin kuten ennen, Suur-Uski sanoo.
Järkevien energiansäästöratkaisujen tekeminen edellyttää oikeat kulutuslukemat sekä ymmärrystä siitä, missä laitteissa ja käyttötilanteissa sähköä ja lämpöä kuluu. Tietoa esimerkiksi sähkönkäytöstä on tarjolla sähköyhtiön kulutusseurannan verkkopalveluissa, mutta aktiivisten käyttäjien määrä on vielä pienehkö. Sähkölaskusta kulutusta sanoo seuraavansa 63 prosenttia vastaajista. Vain joka viides hyödyntää sähköyhtiön kulutusseurantapalvelua ja 14 prosenttia seuraa kulutusta kotona kulutusmittarilla.
Yli 70 prosentille suomalaisista yritysten energiansäästön sääntely laeilla ja säädöksillä olisi hyväksyttävää, mutta vain 40 prosenttia sallisi sen kuluttajien kohdalla. Jotta suomalaisten halukkuus energian säästöön ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn muuttuisi vaikuttaviksi teoiksi, olisi nyt omaksuttava uutta tietoa ja tapoja vanhojen tuttujen säästötoimien rinnalle.
Esimerkiksi valaistuksen sammuttaminen kuuluu rutiineihin 80 prosentilla suomalaisista, mutta tätä tärkeämpää on onnistunut lamppuvalinta. Hyllystä pitäisi poimia kotiin energiatehokas lamppu, mikä tänä päivänä yleensä tarkoittaa ledilamppua. Kuitenkin vain vajaa 40 % vastaajista on vaihtanut lamput energiatehokkaisiin.
– Pitkävaikutteinen arjen energiatehokkuutta edistävä teko on huolella harkittu laitehankinta. Vaikka suomalaiset sanovat tuntevansa laitteiden energiamerkinnän hyvin ja jopa vaikuttavan ostopäätökseen, vain 6 prosenttia vastanneista myönsi vaihtaneensa kodinkoneita energiapiheihin laitteisiin, Suur-Uski toteaa.
Parhaiten tunnetaan jääkaappien, pyykinpesukoneiden sekä pakastinten energiamerkit (noin 40 % vastaajista). Vain muutama prosentti vastaajista osasi mainita esimerkiksi ilmanvaihtokoneet, huoneilmastointilaitteet ja liesituulettimet laitteiksi, joilla on energiamerkki.
– Energiatehokkuus ja laitteen suorituskyky kulkevat usein käsi kädessä, joten laatua arvostava tekee valinnan energiamerkinnän perusteella, onpa omalla hankintalistalla kylmäsäilytyslaite, imuri tai televisio. Oikea käyttö, laitteiden asetusarvot ja käyttämättömien laitteiden sammuttamien koskevat ihan jokaista laitetta kotona, Suur-Uski sanoo.
Energiansäästöön kannustaa vahvimmin oma taloudellinen hyöty. Yli puolelle vastanneista se on ensisijainen syy energiaa säästäviin valintoihin. Lähes 60 prosenttia vastaajista myöntää, että huomattavat energianhinnan korotukset motivoisivat säästämään energiaa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muut luontoarvot sekä huoli energian riittävyydestä saavat noin kolmanneksen suomalaisista tehostamaan omaa energiankäyttöään.
– Energiansäästössä onnistuminen edellyttää, että omasta kodista ja asumistavoista tunnistaa keskeisimmät energiankäyttöön liittyvät tekijät ja hallitsee järkevällä tavalla kokonaisuutta. Mikäli omat tiedot eivät riitä, apua voi hakea esimerkiksi kuluttajien energianeuvonnasta tai energiayhtiön neuvonnasta, Suur-Uski kannustaa.
*) Kestävä kuluttaminen -tutkimukseen vastasi 1 500 18-75 -vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen teki Motiva Oy:n tilauksesta TNS Gallup alkuvuodesta 2016.
Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.
Energian hinnannousu huolestuttaa taloyhtiöpäättäjiä. Energiaa kuluu erityisesti lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Suuri osa taloyhtiöistä onkin alkanut miettiä energiansäästötoimia.
Taloyhtiössä voi syntyä riitoja muun muassa remonteista, maksulaiminlyönneistä ja häiriökäyttäytymisestä. Riidoissa kannattaa pyrkiä aina ensisijaisesti sopuratkaisuun, ja oikeusprosessiin lähteä vasta huolellisen harkinnan jälkeen.
Espoon Kivenlahdessa remontoidaan 72-neliösen kerrostaloasunnon keittiötä. Remontin toteuttaja, osakas Pekka Vass kertoo, että parhaiten keittiöremontista selviää kun suunnittelee sen hyvin ja tekee pohjatyöt huolella. "Kannattaa ehdottomasti palkata suunnittelija", hän sanoo.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään