Sijoitusasuntolainojen kysyntä OP Ryhmässä on kasvanut tasaisesti jo kymmenen vuoden ajan. Kun vuonna 2012 osuuspankeista haettiin tammi-lokakuussa vajaat 4 800 sijoitusasuntolainaa, tänä vuonna vastaavana aikana lainoja on haettu noin 14 600 kappaletta. Hakemusten määrä on siis kymmenessä vuodessa noin kolminkertaistunut.
– Asuntosijoittamisen suosion kasvua selittää ainakin se, että kyse on hyvin konkreettisesta sijoitusmuodosta. Suomalaiset myös arvostavat omistusasumista, joten asuntoon liittyvät asiat ovat monelle jo ennalta tuttuja oman taloyhtiön kautta, OP:n asuntorahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie sanoo pankin tiedotteessa.
Paitsi sijoitusasuntolainojen määrä, myös niiden suuruus on kymmenessä vuodessa kasvanut. Sijoitusasuntoon haetaan nyt keskimäärin 104 000 euron suuruista lainaa, kun luku oli kymmenen vuotta sitten vielä 80 000 euroa.
Helsinkiläiset hakevat peräti 44 prosenttia suurempaa sijoitusasuntolainaa kuin kymmenen vuotta sitten, ja haetun lainan suuruus on nyt keskimäärin 151 000 euroa.
Pääkaupunkiseudulla asuvat etsivät sijoitusasuntoa nimenomaan kotikaupungeistaan. Helsinkiläisistä sijoitusasuntolainaa hakevista 58 prosenttia haluaa ostaa asunnon Helsingistä, espoolaisista 43 prosenttia Espoosta ja vantaalaisista 45 prosenttia Vantaalta.
Sijoitusasuntolainaa hakevat nyt huomattavasti aiempaa nuoremmat ihmiset. Kymmenen vuotta sitten miehet hakivat sijoitusasuntolainaansa keskimäärin 47- ja naiset 49-vuotiaina. Nyt lainaa hakevien miesten keski-ikä on 43 ja naisten 44 vuotta.
Ennen miehet hakivat sijoitusasuntoon selvästi suurempia lainoja kuin naiset, mutta tänä vuonna tällaista eroa ei enää ole.
– On ilo nähdä, että asuntosijoittaminen on tasa-arvoistumassa. Miehet hakevat sijoitusasuntolainaa yhä naisia useammin, mutta ero kutistuu vuosi vuodelta. Muualla Suomessa lainan hakijoistamme noin 62 prosenttia on miehiä, Helsingissä miesten osuus on laskenut 56 prosenttiin, Christie kertoo.
Lainaa hakevat ovat entistä hyvätuloisempia: kymmenen vuotta sitten heidän keskimääräiset nettotulonsa olivat kuukaudessa keskimäärin vajaat 2 700 euroa kuukaudessa, nyt noin 3 100 euroa.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet edellisvuotta vähemmän. Monissa kunnissa nousu on erittäin nopeaa. Eniten kasvoivat vesi- ja kaukolämpökustannukset, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan. Kalleimmalla paikkakunnalla Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa. Matalimmat kuntakohtaiset maksut sen sijaan ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa.
Oman vedenkulutuksen määrä tulee usein yllätyksenä asukkaille. ”Ei voi pitää paikkaansa” on yleinen kommentti, johon isännöitsijä joutuu ensimmäisten vesilaskujen jälkeen vastaamaan. Poimi jutusta vinkit säästäväiseen vedenkäyttöön.
Smartvatten
Häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Häätö saadaan valtion tukemista vuokra-asunnoista suhteessa useammin kuin vapaiden markkinoiden vuokra-asunnoista. Häädetyistä valtaosa on matalasti koulutettuja miehiä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään