Astianpesukoneen tulo- ja poistoletkujen irtoaminen tai vuotaminen on yksi yleisimmistä vuotovahinkojen syistä. Pesukoneiden liitokset tulisi tarkistaa säännöllisesti.
Reilu puolet suomalaisista tarkistaa pyykki- ja astianpesukoneen poistoletkun ja veden tuloletkun kiinnitykset vähintään kerran vuodessa. Neljännes kertoo tekevänsä tarkistuksen harvemmin, ja 12 prosenttia ei tarkista koskaan. Tiedot ilmenevät OP Pohjolan teettämästä kyselystä.
– Putkiliitosten ja letkujen kunto tulisi tarkistaa säännöllisesti kerran vuodessa ja kuluvat osat, kuten poistoletku, uusia määräajoin, sanoo Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala.
Vakuutusyhtiölle ilmoitettujen kodinkonerikkojen kärkisijaa pitävät astian- ja pyykinpesukoneet sekä kylmälaitteet, kuten jääkaapit ja pakastimet.
Etenkin astianpesukoneen vuoto voi aiheuttaa paljon harmia, sillä keittiössä ei tyypillisesti ole lattiakaivoa tai vesieristystä.
Myös pyykinpesukoneet voivat aiheuttaa vahinkoa tai rikkoutua, jos niitä ei huolleta säännöllisesti. Kyselyn mukaan vain 14 prosenttia puhdistaa pesukoneen nukkasihdin vähintään kerran kuukaudessa, 47 prosenttia 2–5 kertaa vuodessa ja 27 prosenttia kerran vuodessa tai harvemmin.
– Vesivahinkoja aiheuttaa myös pyykkikoneen nukkasihdin vuoto. Vesi ei pääse poistumaan koneesta kunnolla, jos nukkasihti on tukkeutunut, Kujala sanoo.
Kylmälaitteissa ongelmia aiheuttavat useimmin termostaatin, piirikortin tai kompressorin vikaantuminen ja sulamisvesiputken tukokset. Myös turvallisesta käyttöympäristöstä on huolehdittava. Esimerkiksi pöly, lika ja kosteus lisäävät vahinkoriskiä.
Kyselyyn vastanneista 13 prosenttia ilmoittaa, että ei poista pölyjä jääkaapin ja pakastimen takaa koskaan ja 31 prosenttia poistaa ne harvemmin kuin kerran vuodessa. Vastaajista 27 prosenttia tekee toimenpiteen kerran vuodessa, 15 prosenttia kaksi kertaa vuodessa ja 13 prosenttia useamman kerran vuodessa.
Yleensä laitteen rikkoutuminen tarkoittaa korjaajan käyntiä tai uuden laitteen hankintaa, mutta pahimmassa tapauksessa rikkoutunut laite voi aiheuttaa mittavan vesi- tai palovahingon.
Laitetta kannattaa huoltaa ja ylläpitää käyttöohjeen mukaan. Jos laitteen toiminta on epävarmaa, se kannattaa uusia.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen on esitettävä vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa niin sanottu kunnossapitotarveselvitys. Sen tarkoituksena on kiinnittää osakkaiden huomio tulevaan kiinteistönhoidon tarpeeseen ja lisätä kiinteistönpidon suunnitelmallisuutta.
Tilaajille
Asunto-osakeyhtiössä joudutaan tekemään välillä kunnossapitotöitä, jotka voivat vaihdella laadultaan ja laajuudeltaan huomattavasti. Osakasta tulee tiedottaa töistä etukäteen, mutta tarkempaan ilmoitusaikatauluun ei asunto-osakeyhtiölaissa oteta yksiselitteisesti kantaa.
Tilaajille
Helsingin hovioikeuden tuomiossa käsiteltiin kunnossapitotarveselvityksessä annettujen tietojen merkitystä asuntokauppaan ja myyjän tiedonantovelvollisuuteen. Kunnossapitotarveselvitys ei sido yhtiökokousta, joka voi muuttaa suunnitelmia tarpeen mukaan.
Tilaajille
Pelastuslain uudistumisen myötä palovaroittimien kunnossapitovastuu siirtyy osakkaalta taloyhtiölle. Siirtymäaika on tämän vuoden loppuun, joten viimeistään nyt olisi yhtiön aika toimia. Muutos koskee paristokäyttöisiä palovaroittimia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään