Seuraava digisiirtymä pimentää tuhansia televisioita 2020

Suomessa siirrytään pelkästään teräväpiirtoisten HD-lähetysten katseluun maaliskuussa 2020. Antenniurakoitsijoiden mukaan muutos edellyttää lukuisien antennien uusimista, kertoo Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry.

Antennitelevisioverkossa siirrytään 31.3.2020 mennessä pelkästään teräväpiirtolähetysten vastaanotossa käytettävän DVB-T2 -lähetystekniikan käyttöön. Teräväpiirtoisia T2-lähetyksiä on voinut seurata antenniverkossa vuodesta 2011 lähtien. Selvästi ”tavallisia” televisiolähetyksiä paremmasta ja kirkkaammasta kuvanlaadusta huolimatta alle puolet HD-verkon peittoalueella sijaitsevista antennitalouksista on siirtynyt teräpiirtolähetysten katseluun. Viestintäviraston kesäkuussa tekemän selvityksen mukaan vain 53 % niistä talouksista, jotka vastaanottavat tv-lähetyksiä pelkästään antenniverkon kautta, on teräväpiirtolähetysten katseluun tarvittava, T2-virittimellä varustettu televisio tai digiboksi. Teknisesti isompi ongelma kuitenkin on, ettei edes kaikissa teräväpiirtotelevision hankkineissa talouksissa ole vielä HD-lähetysten vastaanottoon sopivaa antennia.

Kanta-Hämeessä toimivan Gadsatin urakoitsija Pauli Gäddala arvioi, että alueen suurimpien taajamien ulkopuolella teräväpiirtolähetysten katselu onnistuu tällä hetkellä vain noin joka kolmannessa osoitteessa.

– Aika paljon on vielä tehtävää. Monet minun asiakkaani ovat sanoneet, etteivät he kaipaa sitä teräväpiirtokuvaa, eivätkä halua maksaa ”ylimääräistä” uudesta antennista. Minä olen sitten todennut, että nähdään sitten kahden vuoden kuluttua uudelleen, Gäddala kertoo.

Nurmijärveläisen Plusasennuksen antenniurakoitsija Petteri Yliniemen mukaan teräväpiirtolähetysten häiriötön vastaanotto edellyttää usein uuden suunta-antennin asentamista.

– HD-kanavat vaativat vanhoja kanavia enemmän vastaanottotehoa. Tästä syystä antennin kannattaa myös suunnata huolellisesti oikeaan lähettimeen, Yliniemi kertoo.

Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n jäsenyritykset toivovat, että ihmiset varautuisivat tuleviin muutoksiin hyvissä ajoin, jotta töitä pystyttäisiin ajoittamaan tasaisemmin myös tälle ja ensi vuodelle.

– Todennäköisesti loppuvaiheessa tulee taas aikamoinen hässäkkä, mutta toisaalta sitten töistä voi ottaa hyvän hinnan, kun kysyntää riittää taas enemmän kuin tekijöitä, Gäddala pohtii.

Tulevaan valmistautumista vaikeuttaa se, ettei esimerkiksi Yleisradio ole tehnyt vielä lopullista päätöstä siitä, tullaanko sen ohjelmat lähettämään jatkossa UHF- vai VHF-verkossa. Kilpailevien operaattoreiden hallitsemien taajuusalueiden katselu edellyttää käytännössä erillisiä antenneja. Muutoksilla ei ole vaikutusta kaapeliverkon lähetyksiin.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

4.5.2020

Lakimuutos vahvistui – jatkoaikaa yhtiökokousten pitoon 30.9.2020 saakka

Lakimuutos, jolla tuodaan koronavirusepidemiaan liittyviä väliaikaisia helpotuksia mm. asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokousten pitoon tuli voimaan 1.5.2020. Poikkeukset ovat tarpeen, jotta tarpeelliset vuosikokoukset sekä ylimääräiset kokoukset voidaan järjestää ja niille kuuluvat päätökset tehdä epidemiaoloissa turvallisesti.

1.12.2020

Asuntolainoja nostettiin runsaasti lokakuussa

Lokakuussa 2020 uusia asuntolainoja nostettiin kahden miljardin edestä, mikä on 5,5 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Yhden kuukauden aikana on nostettu näin paljon asuntolainoja viimeksi toukokuussa 2011. Asuntolainojen nostaminen on ollut kevään notkahduksesta huolimatta runsasta kuluvan vuoden aikana.

7.4.2020

Isännöintipalkkiot 2020 -tutkimus: Kokouspalkkiot ja muut erillisveloitukset nousseet eniten

Taloyhtiöiden maksamat isännöintipalkkiot ovat kasvaneet maltillisesti viime vuosina. Isännöinnin kiinteä kuukausipalkkio on pysynyt ennallaan vuodesta 2017 vuoteen 2020, jopa laskenut hieman. Isännöintipalkkiot vaihtelevat huomattavasti, ja erityisen suurta vaihtelu on erillisveloitusten osalta.

10.6.2021

Korjausrakentamisen päästöjä hillitään ja energiatehokkuuta parannetaan uudella suunnitelmalla

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050 toteuttamista vauhditetaan Ympäristöministeriön tänään julkaisemalla, vuoteen 2030 saakka ulottuvalla tiekartalla ja toimeenpanosuunnitelmalla. Ehdotetuissa 17 toimenpiteessä on sekä uusia avauksia että nykytekemisen tehostamista. Tiekartta peräänkuuluttaa panostuksia erityisesti asuinkiinteistöjen omistajille suunnattuun korjausrakentamisen viestintään ja neuvontaan sekä rakennusalan ammattilaisten koulutukseen ja osaamiseen.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti