Asuntojen tarve hajautuu tuoreen selvityksen mukaan rajusti tulevina vuosina: suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä, kun taas heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen.
Syynä ovat väestörakenteen ennakoidut muutokset ja yksinasumisen lisääntyminen. Suurimmassa osassa Suomen kuntia uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja.
Tiedot käyvät ilmi Suomi 2040 – asunto-, sivistys- ja hoivakiinteistökannan tulevaisuus -selvityksestä, jossa mallinnettiin eri skenaarioilla väestörakenteen ja asuntokuntien muutosten vaikutusta asuntojen tarpeeseen.
Selvityksen mukaan Suomessa tarvitaan nykyistä huomattavasti enemmän asuntoja vuonna 2040. Vaikka Suomen väestö vähenisi heikoimman skenaarion mukaisesti, pienenevien asuntokuntien sekä keskittyvän väestön takia kokonaan uusia asuntoja tarvittaisiin noin 250 000 ja nopeimman kasvun skenaariossa jopa 560 000.
Kun myös asuntojen poistuman korvaaminen huomioidaan, asuntotuotannon tai tätä vastaavan saneerauksen tarve nousee jopa 600 000–1 000 000 asuntoon vuoteen 2040 mennessä. Tämä sisältää olettaman jo olemassa olevan korjausvelan korjaamisesta.
Suurilla kaupunkiseuduilla ja etenkin pääkaupunkiseudulla kokonaan uuden asuntokannan tulisi kasvaa 15–30 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Suurilla kaupunkiseuduilla poistuma huomioiden asuntotuotannon tulisi kiihtyä yli 2010-luvun keskitason.
Vuotuisesti koko maassa uusia rakennettavia asuntoja tarvitaan jopa yli 30 000, jonka lisäksi poistuman ja jo olemassa olevan korjausvelan korvaaminen tuottaa noin 25 000 asunnon tuotantotarpeen vuosittain.
– Uuden asuntotuotannon tarve painottuu etenkin yksiöihin ja kaksioihin asuntokuntien keskikoon laskun takia, mutta myös suurempien asuntojen tuotannolle syntyy tarvetta, sanoo selvityksen toteuttaneen MDI:n asiantuntija Rasmus Aro.
Eriytyneen väestönkehityksen takia suurimmassa osassa Suomen kuntia väestö- ja asuntokuntien määrä vähenee huomattavasti. Tämän seurauksena reilusti yli puolessa Suomen kuntia tarvittavien asuntojen määrä vähenee, eli asuntoja on jäämässä tyhjilleen.
Ääritapauksissa yksittäisissä kunnissa jopa viidesosa asuntokannasta uhkaa autioitua vuoteen 2040 mennessä. Uuden tuotannon tarve jää suuressa osassa maata vähäiseksi, lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja tai pienten asuntojen tarpeeseen vastaamiseksi.
Suomi 2040 – asunto-, sivistys- ja hoivakiinteistökannan tulevaisuus -selvityksen tilasivat Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Kiinteistöliitto ja Kuntaliitto. Selvityksen toteuttivat MDI ja FCG Finnish Consulting Group Oy.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Koko maan heikosta kehityksestä huolimatta vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden alussa monissa maakuntakeskuksissa, kuten Kajaanissa ja Kokkolassa.
Taloyhtiö voidaan poistaa rekisteristä tai asettaa selvitystilaan, jos yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta, elinkeinotoimintalaissa tarkoitettua edustajaa ei ole kaupparekisterissä tai yhtiö on asetettu konkurssiin, joka on rauennut varojen puutteessa.
Tilaajille
Asuntokauppa piristyy tänä vuonna, ja vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen odotetaan kasvavan noin 1,5 prosenttia, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan. Asuntojen kysyntä on kohentunut, ja asuntojen kauppamäärät lähestyvät pitkän aikavälin keskiarvotasoja.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat viime vuonna koko maassa edellisestä vuodesta. Eniten laskivat pienten asuntojen hinnat. Hintaheilunta asuntomarkkinoilla jatkuu, mutta suurissa kaupungeissa alkaa mahdollisesti näkyä kasvun merkkejä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään