Kevään yhtiökokouksissa päätetään monessa taloyhtiössä suurista putkiremonteista. Mitä asunnonomistajan pitäisi tietää putkiremonteista valmistautuessaan yhtiökokoukseen? Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat kokosivat vastauksia yleisimpiin kysymyksiin. Lisää voit kuulla Kysy asumisesta -tapahtumassa Kampin kauppakeskuksessa tänään klo 8-18.30.
Putkiremontti eli linjasaneeraus on usein taloyhtiön elinkaaren mittavimpia remontteja. Hankkeista päätetään yhtiökokouksissa pääsääntöisesti keväisin. Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat kokosivat vastaukset seitsemään yleisimpään kysymykseen putkiremonteista.
Onnistunut putkiremontti vaatii suunnitelmallisuutta ja aikaa. Hyvään kiinteistönpitoon kuuluu, että yhtiöllä on pitkäntähtäimen suunnitelma (PTS), jonka mukaan kiinteistön kuntoa tarkastellaan 5-10 vuotta eteenpäin. Putkiremontti on tarpeen yleensä noin 40-50 vuotta vanhoille putkistoille. Osana putkiremonttiin valmistautumista tehdään ns. lvv-kuntotutkimus ja märkätilakartoitus, jotka kertovat tarkempaa ajankohtaa remontille. Putkiremontin varsinainen suunnittelu käynnistyy yleensä hankesuunnitelmalla, jossa määritellään tulevan hankkeen laajuus. Yleensä hankesuunnittelun alkamisesta menee vähintään 1,5 vuotta siihen, että hankkeen urakkakilpailutus on tehty ja työt voivat alkaa. Töiden kesto puolestaan vaihtelee paljon toteutustavasta ja laajuudesta riippuen.
Suurten korjaushankkeiden rahoitukseen on useita erilaisia vaihtoehtoja. Hankkeen rahoituksessa kannattaakin huomioida kaikkien osakkaiden tarpeet. Sijoittajaosakkaille esimerkiksi vastikkeiden tuloutus on huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin rahastointi. Rahoitusvaihtoehtoihin kannattaa kysyä ammattilaisten neuvoa, jotta rahoitus sujuu sekä talossa asuvien että sijoittajaosakkaiden kannalta fiksusti.
Remontin kustannukset jaetaan yhtiöjärjestyksen vastikeperusteella. Tämä voi olla neliöperusteinen, osakkeiden lukumäärään perustuva tai joku muu peruste. Pääsääntöisesti pienten asuntojen omistajat maksavat remontista vähemmän kuin suurempien asuntojen omistajat.
Vuokralaiset ovat oikeutettuja vuokranalennukseen putkiremontin ajalta, jos remontti aiheuttaa haittaa asumiselle. Asunnonomistajat puolestaan eivät saa remontin ajalta alennusta hoitovastikkeistaan. Jos asunnonomistaja vuokraa asuntoaan, kannattaa hänen remontin yhteydessä miettiä, onko vuokrataso remontin jälkeen kohdillaan eli vastaako vuokra asunnon parantunutta kuntoa.
Laki ei määrittele määräaikoja putkiremontista tiedottamiseen taloyhtiössä. Vuokranantajana toimivan asunnonomistajan tulee ilmoittaa vuokralaiselleen remontista heti kun se on mahdollista. Viestinnässä periaatteena on hyvä pitää, että mieluummin tiedotetaan liikaa kuin liian vähän: pitkässä hankkeessa myös väliaikatietojen antaminen on asukkaille hyödyllistä asumisjärjestelyjen sujuvoittamiseksi.
Taloyhtiöllä eikä myöskään vuokranantajalla ole velvollisuutta järjestää asukkaille korvaavaa asuntoa.
Vaikka kyseessä olisi kalliskin remontti, remontista päätetään yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä. Yksittäisellä asunnonomistajalla, joka ei haluaisi lähteä mukaan kustantamaan kalliita korjauksia, ei siis ole mahdollisuutta estää remontin toteutumista.
Tule tapaamaan asumisen ammattilaisia ja esittämään kysymyksiäsi asumisesta kauppakeskus Kampin Kysy asumisesta -tapahtumaan tänään 6.4. klo 8-18.30.
Vastauksia sinulle antavat koko päivän ajan Kiinteistöliitto Uusimaan juristit ja tekniset asiantuntijat sekä Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Voit samalla tutustua Kiinteistöalan Kustannuksen tuotteisiin.
Taloyhtiöiden ylläpitokustannusten nousu hidastui kuluvan vuoden loppua kohti. Koko vuoden ylläpitokustannusten nousu on päätymässä noin kahteen prosenttiin, kun luku oli viime vuonna 5,5 prosenttia. Taloyhtiöiden kannattaa myös ensi vuonna varautua hoitokulujen nousuun.
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamiseen käytettävien E-lukujen laskentatapa uudistuu. Kaukolämmön energiakerroin tulee päivittää nykypäivän tasolle, kirjoittaa Fortumin energiatehokkuusasioihin erikoistunut Timo Kivi blogissaan.
Fortum
Julkisivutyöt vähenivät viime vuonna yhdeksän prosenttia. Tänä ja ensi vuonna markkinat kasvavat uudisrakentamisen vetämänä, vaikka korjausrakentaminen kääntyy uudestaan laskuun. Julkisivukorjausten tarve on noin 400 miljoonaa euroa.
Asumiskustannukset ovat tärkein asumisen kysymys kunnissa, selviää Kiinteistöliiton tekemästä kuntavaalikyselystä. Vastaajista 70 prosenttia katsoi, että asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä. Asumiskustannukset ovat nousseet 2020-luvulla 25 prosenttia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään