Arkkitehtuurin valtionpalkinnon saanut arkkitehtitoimisto Livady kumoaa seitsemän harhaluuloa rakentamisesta ja korjaamisesta Helsingin Sanomien artikkelissa. Livady on erikoistunut perinnerakentamiseen. Toimisto tunnetaan muun muassa perinteisten puurakennusmenetelmien elvyttämisestä.
Livadyn mukaan useat ennen 1960-lukua rakennetut talot ovat niin laadukasta tekoa, että niitä ei tarvitse peruskorjata, jos huolto on asianmukaista. Yhä nykyäänkin on mahdollista valmistaa pitkäikäisiä ja kunnostuskelpoisia rakennuksia.
Toisin kuin vanhat ikkunat, uudet tehdasvalmisteiset ikkunat ovat usein korjauskelvottomia. Uusien ikkunoiden valmistukseen, vaihtamiseen sekä vanhojen ikkunoiden jätekäsittelyyn voi kulua enemmän energiaa kuin uusilla ikkunoilla ehtii säästää.
Suomen kylmässä ilmastossa eristettyjen ulkoseinien ulkopinnat jäävät niin kylmiksi, että niihin tiivistyvät kosteus lyhentää rakenteiden ikää ja saattaa aiheuttaa myös sisäilmaongelmia. Rakennukset ovat jo eristetty tarpeeksi hyvin, joten lisäeristämisen vaikutus energiansäästöön on vähäinen.
Vanhaa rakennusta on vaikeampi saattaa ilmatiiviiksi kuin uutta. Koneellisen ilmanvaihdon aiheuttama alipaine voi myös imeä rakenteiden haitallisia aineita sisälle. Koneelliset ilmanvaihtolaitteet ovat lyhytikäisiä.
Puun poltossa syntyvät pienhiukkaset sitovat itseensä vettä hengitysteissä, jolloin ne kasvavat kooltaan ja haitallisuus vähenee. Liikenteen synnyttämät hiukkaset ovat vettä hylkiviä, joten ne tunkeutuvat syvemmälle keuhkoihin.
Homehtuviin luonnonmateriaaleihin, kuten puuhun, syntyy harvemmin ihmiselle myrkyllisiä homeita. Homemyrkyillä suojattuun materiaalin syntymään päässyt home on todennäköisesti ihmiselle haitallista, sillä vaarattomat homeet eivät menesty suojatussa materiaalissa.
Desinfiointi pikemmin altistaa homevaurioille, koska mikrobien tuhoamisen jälkeen jäljelle jää vain superhomeita ja haitallisimpia bakteereita, joilla on paljon leviämistilaa. Muovimaalit estävät rakenteiden kuivumista ja niiden alta on myös hankala huomata rakenteen kosteutta.
Asunto-osakeyhtiölaki määrää, mitkä kunnossapitotoimet kuuluvat taloyhtiölle ja mitkä osakkaalle. Yhtiö vastaa rakenteiden, eristeiden ja perusjärjestelmien kunnossapidosta. Osakkeenomistajalle kuuluu vastuu huoneiston sisäosien ja kiinteiden kalusteiden kunnossapidosta.
Tilaajille
Taloyhtiön ja osakkaiden kunnossapidon vastuunjaosta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Sen mukaan osakas vastaa huoneistonsa sisäpuolisten osien kunnossapidosta, yhtiö puolestaan rakenteista, ulko-ovista, ikkunoista, eristeistä sekä perusjärjestelmistä.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen on jatkunut vilkkaana, mutta kustannusten ja korkojen nousu sekä heikko talouskehitys varjostavat korjauksia. Tulevakaan vuosi ei näytä valoisalta. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton syksyn korjausrakentamisbarometrista.
Turkulaisessa puutaloyhtiössä As Oy Nummenpuistokatu 9:ssä elämä on yhteisöllistä ja tunnelma idyllinen. Seitsemän asunnon yhtiössä on tekninen isännöinti ja kunnossapitotyöt otettu omiin osaaviin käsiin. Kulut pysyvät kurissa, kun korjaukset tehdään vähin erin.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään