Arkkitehtuurin valtionpalkinnon saanut arkkitehtitoimisto Livady kumoaa seitsemän harhaluuloa rakentamisesta ja korjaamisesta Helsingin Sanomien artikkelissa. Livady on erikoistunut perinnerakentamiseen. Toimisto tunnetaan muun muassa perinteisten puurakennusmenetelmien elvyttämisestä.
Livadyn mukaan useat ennen 1960-lukua rakennetut talot ovat niin laadukasta tekoa, että niitä ei tarvitse peruskorjata, jos huolto on asianmukaista. Yhä nykyäänkin on mahdollista valmistaa pitkäikäisiä ja kunnostuskelpoisia rakennuksia.
Toisin kuin vanhat ikkunat, uudet tehdasvalmisteiset ikkunat ovat usein korjauskelvottomia. Uusien ikkunoiden valmistukseen, vaihtamiseen sekä vanhojen ikkunoiden jätekäsittelyyn voi kulua enemmän energiaa kuin uusilla ikkunoilla ehtii säästää.
Suomen kylmässä ilmastossa eristettyjen ulkoseinien ulkopinnat jäävät niin kylmiksi, että niihin tiivistyvät kosteus lyhentää rakenteiden ikää ja saattaa aiheuttaa myös sisäilmaongelmia. Rakennukset ovat jo eristetty tarpeeksi hyvin, joten lisäeristämisen vaikutus energiansäästöön on vähäinen.
Vanhaa rakennusta on vaikeampi saattaa ilmatiiviiksi kuin uutta. Koneellisen ilmanvaihdon aiheuttama alipaine voi myös imeä rakenteiden haitallisia aineita sisälle. Koneelliset ilmanvaihtolaitteet ovat lyhytikäisiä.
Puun poltossa syntyvät pienhiukkaset sitovat itseensä vettä hengitysteissä, jolloin ne kasvavat kooltaan ja haitallisuus vähenee. Liikenteen synnyttämät hiukkaset ovat vettä hylkiviä, joten ne tunkeutuvat syvemmälle keuhkoihin.
Homehtuviin luonnonmateriaaleihin, kuten puuhun, syntyy harvemmin ihmiselle myrkyllisiä homeita. Homemyrkyillä suojattuun materiaalin syntymään päässyt home on todennäköisesti ihmiselle haitallista, sillä vaarattomat homeet eivät menesty suojatussa materiaalissa.
Desinfiointi pikemmin altistaa homevaurioille, koska mikrobien tuhoamisen jälkeen jäljelle jää vain superhomeita ja haitallisimpia bakteereita, joilla on paljon leviämistilaa. Muovimaalit estävät rakenteiden kuivumista ja niiden alta on myös hankala huomata rakenteen kosteutta.
Kun vuokralainen nukahtaa suihkuun, kuka vastaa huoneiston korjaamisesta ja toisaalta siitä aiheutuvien jopa useiden tuhansien eurojen kustannusten korvaamisesta – vuokralainen, vuokranantaja vai taloyhtiö? Suomen Vuokranantajat muistuttaa korjausvastuun ja korvausvastuun eroista.
Tamperelaisen taloyhtiön täydennysrakentamishankkeessa kaikki osui kohdalleen. Sujuva yhteistyö kaupungin, taloyhtiön ja rakentajan kanssa on tällaisessa hankkeessa kaikkein tärkeintä, sanoo As Oy Tamronkulman hallituksen puheenjohtaja Mauno Laihonen.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoiden julkistamassa raportissa tarkastellaan rakennetun ympäristön tilaa. Raportin mukaan korjausvelan hallinnan tulisi olla tärkein prioriteetti. Rakentamisessa tulisi siirtyä yhä enemmän uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen.
Kun linjasaneeraus alkoi tulla ajankohtaiseksi reilun neljänkymmenen vuoden ikäisessä As Oy Meri-Naantalissa, ei hankkeeseen syöksytty suin päin, vaan huolella ja harkiten. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Juha Näsi korostaa ennakkosuunnittelua ja yhteistyötä osaavien ammattilaisten kanssa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään