Segregaatio lisääntyy Helsingissäkin

Hollantilaisen segregaatiotutkija Maarten Van Hamin mukaan segregaatio eli eriytyminen lisääntyy Helsingissä. Helsingin Sanomien laajassa artikkelissa tarkastellaan Helsingin asemaa eurooppalaisessa segregaatiokehityksessä.

Van Haam ja virolainen Tiit Tammaru esittelivät Helsingissä alkuviikolla maailmanlaajuista kiinnostusta herättänyttä tutkimustaan kahdentoista eurooppalaisen pääkaupungin segregaatiokehityksestä.

Tutkimus koskee vuosien 2001 ja 2011 välistä ajanjaksoa. Tällä aikavälillä saadut tulokset ovat synkkiä; asuinalueiden eriytyminen on voimakasta ja koskettaa Amsterdamia lukuun ottamatta kaikkia tutkimuskaupunkeja. Amsterdaminkin vähentynyt eriytyminen nähdään päättyvän noin kymmenen vuoden kuluessa, Tammaru sanoo.

Segregaatio Helsingissä

Helsinki ei kuulunut tutkimuskaupunkien joukkoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen on laskenut Helsingin aseman sijoitettuna tutkimuskaupunkien rinnalle. Erilaistumisindeksin mukaan Helsingissä 29 prosentin suuri- tai pienituloisista pitäisi muuttaa toiselle postinumeroalueelle, jotta tuloryhmät jakautuisivat samaan tapaan pääkaupunkiseudun asuinalueille.

Van Hamin mukaan segregaatio olisi Helsingissäkin havaittua voimakkaampaa, jos vertailu tehtäisiin postinumeroalueiden sijaan pienemmässä mittakaavassa. Esimerkiksi kaupungin vuokratalojen hallitseman Jakomäen postinumeroalueen jakaumaa pehmentää se, että siellä sijaitsee myös Alppikylä, jossa asuu huomattavasti paremmin toimeentulevia ihmisiä.

Helsinki on silti yhä yksi Euroopan vähiten eriytyneistä pääkaupungeista. Samoilla asuinalueilla asuu sekä rikkaita että köyhiä; vuokra-asuntojen, asumisoikeusasuntojen ja omistusasuntojen suhde on tasaisempi.

THL on aloittamassa yhdessä professori Van Hamin kanssa Helsingin, Tampereen ja Turun segregaatiokehitystä koskevaa tutkimusta.

Erilaistumista lisäävät tekijät

Segregaatiota lisääviä tekijöitä ovat Van Hamin ja Tammarun mukaan halpoihin vuokra-asuntoihin keskittyneet alueet, asuntomarkkinoiden markkinavetoisuuden lisääntyminen ja maahanmuuttajien määrän kasvu.

Tarvitaan julkisen vallan ohjausta, jotta markkinat ohjaisivat samoille asuinalueille erilaisten hallintamuotojen asuntoja. Suurin syy eriytymiseen ovat kuitenkin tuloerot, Tammaru sanoo. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on tällä hetkellä suurimassa osassa OECD-maita suurempi kuin 30 vuoteen.

Linkki alkuperäiseen artikkeliin

Sosio-ekonominen segregaatio -tutkimus, 2015

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

valokuidusta

2.10.2023

Kaupallinen yhteistyö

Kaikki kohisevat valokuidusta, mitä siitä pitäisi nyt tietää?

Valokuitu kiinnostaa tällä hetkellä ennennäkemättömän paljon. Valokuitunen listasi tärkeimmät seikat, jotka jokaisen tulisi nyt tietää valokuidusta.

Valokuitunen

vakuutuksiin

23.2.2023

Suomen Kiinteistölehti perehtyy helmikuussa vakuutuksiin 

Helmikuun Kiinteistölehti tutustuu rivitaloon, jonka palonjälkeisen uudelleenrakentamisen vakuutus korvaa. Helsinkiläiset taloyhtiöt toteuttivat latausmahdollisuuden yli 800 sähköautolle. Kysyimme myös, miksi huoneistotietojärjestelmään siirtyminen kestää taloyhtiöiltä niin kauan.

15.3.2023

Kiinteistölehden vaalikysely: Anders Adlercreutz / RKP

RKP:n Anders Adlercreutzin vastaukset Kiinteistölehden eduskuntavaalikyselyyn.

15.3.2023

Kiinteistölehden vaalikysely: Matias Mäkynen / SDP

SDP:n Matias Mäkysen vastaukset Kiinteistölehden eduskuntavaalikyselyyn.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti