Satelliittilähetysten katselu yleistyy

Suomalaisten antenniurakoitsijoiden mukaan satelliittiantenneja on asennettu tänä kesänä selvästi aiempaa enemmän. Satelliittilautasella myös kotimaiset teräväpiirtokanavat saa näkymään mökilläkin erinomaisella kuvanlaadulla.

Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n jäsenyritysten mukaan suurin syy satelliittiantennien kysynnän tämänhetkiseen kasvuun on antenniverkon maksukanavien näkyvyysalueen supistuminen. Antennitelevisioverkon uusi toimilupakausi alkoi 17.5.2017 ja samalla maksukanavien lähetykset keskitettiin päälähetinasemille ohjelmistotoimilupien uudelleenjaon yhteydessä.

– Tuolloin monet maksukanavia täytelähettimien kautta seuranneet suomalaiset jäivät ilman kaipaamiaan kanavia, hämeenkyröläisen MK Digiasennuksen antenniurakoitsija Marko Kallio kertoo.

Toinen syy satelliittivastaanoton suosion lisääntymiseen on televisioiden koon kasvaminen. Siinä missä perinteinen SD-kuvanlaatu toimi vielä pienemmällä ruudulla, pääsevät yli 40-tuumaiset näytöt oikeuksiinsa vasta häiriötöntä HD-kuvaa katsellessa.

Satelliitilla saa näkyviin lukuisia kuvanlaadultaan erinomaisia teräväpiirtokanavia – Yleisradion ja MTV3:n kanavat mukaan lukien – lähes missä päin Suomea tahansa, kun taas antenniverkon teräväpiirtokanavien näkyvyysalue kattaa tällä hetkellä 85 prosenttia Suomen väestöpeitosta, eli käytännössä eteläisen Suomen ja suurten kaupunkien ympäristöt.

– Tänä kesänä satelliittiantenneja on mennyt paljon myös kesäasunnoille. Monet mökkiläiset ovat ehtineet tottua jo suuriin televisioihin ja teräväpiirtokuvaan kaupunkiasunnoissaan, ja sitten kun tullaan mökille, halutaan iso televisio monesti jo sinnekin, Kallio kertoo.

Satelliittilautanen on tavallinen antenni

Satelliittikanavien katselu ei poikkea mitenkään tavallisten antennilähetysten seuraamisesta. Antennin lisäksi tarvitaan digiboksin näköinen satelliittiviritin, ja kun satelliittiantenni on suunnattu kerran oikein ja asennettu tukevasti paikoilleen, ei tämän jälkeen tarvita enää muuta kuin mukava tuoli ja kaukosäädin. Satelliittien lähetystehon kasvaessa lähetysten kuvanlaatu ja häiriöttömyys on parantanut huomattavasti tällä vuosituhannella. Sankka lumisade ja lumen kertyminen antennipeiliin tuovat kuvaan yhä häiriöitä, mutta esimerkiksi normaali vesisade ei vaikuta kuvan laatuun.

– Minä sanoisin, että satelliitilla saa nykyisin paremman kuvan kuin tavallisella antennilla. Lisäksi satelliittipakettiin saa todella paljon erilaisia HD-kanavia, mitä antenniverkossa ei ole edes tarjolla, Marko Kallio sanoo.

Kehittyneen lähetystekniikan ansiosta teräväpiirtoisten satelliittikanavien vastaanottoon riittää nykyisin 60 senttinen peili lähes koko Suomessa. Ainoa edellytys on, että antennilta on esteetön näkymä eteläiselle taivaalle.

Kotimaisten HD-kanavien katselu edellyttää niiden satelliittijakelusta vastaavan Canal Digitalin kanavapaketin hankkimista.

Antenniverkon HD-peitto ei kasva lähiaikoina

Antenniverkossa teräväpiirtolähetyksiä lähetetään tällä hetkellä ainoastaan DNA:n VHF-verkossa. Verkon maantieteellinen kattavuus on helppo tarkastaa DNA:n verkkosivuillaan julkaisemasta näkyvyysaluekartasta.

Kaupallisten kanavien näkyvyysalueet riippuvat televisioyhtiöiden päätöksistä. Liikenne- ja viestintäministeriö on ilmoittanut, että valtakunnallisella tasolla kanavien peittovelvoitteita tarkastellaan seuraavan kerran vuoden 2018 loppuun mennessä.

DNA:n lähetysmaston läheisyydessä HD-lähetysten vastaanottoon vaadittavan VHF-antennin asennus ja suuntaus onnistuu periaatteessa suhteellisen helposti, mutta mitä kauemmaksi lähetysmastosta siirrytään, sitä todennäköisemmin hyvän kuvanlaadun saaminen edellyttää ammattitaitoisen antenniurakoitsijan kutsumista paikalle. Näkyvyysalueiden rajoilla häiriöttömän kuvan saaminen edellyttää usein tavallista suuremman antennin käyttöä, antennin tarkkaa suuntaamista mittalaitteiden avulla ja tehokkaan antennivahvistimen käyttöä.

Suomalaiset antenniurakoitsijat tuntevat yleensä erinomaisesti oman alueensa lähetysolosuhteet ja osaavat kertoa helposti, onnistuuko kotimaisten teräväpiirtokanavien vastaanotto halutussa osoitteessa ilmaiseksi tavallisella antennilla vai edellyttääkö tämä maksullinen satelliittipaketin hankkimista.

Esimerkiksi reilun 30 kilometrin päässä Tampereelta sijaitsevassa Hämeenkyrössä DNA:n teräväpiirtolähetysten katselu onnistuu enää suurin piirtein joka toisessa osoitteessa.

– Täällä ollaan aika lailla VHF-verkon lähetysalueen rajalla, eikä teräväpiirtokuvaa saa näkyviin läheskään kaikkialla ilman satelliittiantennia, Marko Kallio kertoo.

Televisiolähetysten katselu onnistuu myös internetverkossa, mikäli kohteeseen on saatavissa nopea laajakaistaliittymä. Varsinkin isommalla ruutukoolla häiriötön teräväpiirtokuva on joka tapauksessa parhaan katselunautinnon ehdoton edellytys, eikä vanhaan SD-kuvanlaatuun kannata tyytyä vapaaehtoisesti.

Lisätietoja teräväpiirtolähetysten vastaanotosta on koottu Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry:n www.sant.fi -sivuilla julkaistuun, vastikään päivitettyyn Pientalon antennioppaaseen.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

7.8.2018

Seuraava digisiirtymä pimentää tuhansia televisioita 2020

Suomessa siirrytään pelkästään teräväpiirtoisten HD-lähetysten katseluun maaliskuussa 2020. Antenniurakoitsijoiden mukaan muutos edellyttää lukuisien antennien uusimista, kertoo Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry. Antennitelevisioverkossa siirrytään 31.3.2020 mennessä pelkästään teräväpiirtolähetysten vastaanotossa käytettävän DVB-T2 -lähetystekniikan käyttöön.

1.7.2015

Kamera valvoo

”Taas joku tagi ja töhryjä ulko-oven pielessä. Naapurin pyöräkin vietiin.” Tällaisessa tilanteessa taloyhtiön hallitus saattaa alkaa miettimään keinoja omaisuuden suojaamiseksi ja asukkaiden turvallisuuden tunteen takaamiseksi. Herää kysymys kameravalvonnan toteuttamisesta.

5.6.2019

Kun vain paras kelpaa: Millainen netti kotiin?

Tuntuuko joskus siltä, että kotisi nettiyhteys ei ole riittävän nopea? Ei ihme, sillä tarpeet voivat kasvaa sitä mukaa, kun tekniikka kehittyy, perheessä kasvaa uusia ja innokkaita netinkäyttäjiä ja tarjolle ilmaantuu uusia palveluita. “Se mikä on joskus riittänyt, ei yhtenä päivänä enää olekaan tarpeeksi.

10.10.2018

Vuokra-asuminen yleistyy – pienet asunnot useimmiten vuokralla

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 kolmasosa asuntokunnista asui vuokralla. Edeltävään vuoteen verrattuna erityisesti vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä kasvoi. Varsinkin pienissä asunnoissa asutaan usein vuokralla.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti