Sähkölaitteet ja tupakka sytyttävät eniten asuntopaloja

Syyskuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 61 henkilöä. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurantaan. Kuolemien määrä on yksi vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tiedossa olevista uhreista noin 56 % oli 25–65-vuotiaita. Tämän tilaston valossa tyypillinen kuolemaan johtava tulipalo saa alkunsa omakotitalossa sähkölaitteista tai sisätiloissa tupakoimisesta.

Tulipaloissa on syyskuun loppuun mennessä kuollut 61 ihmistä. Menehtyneistä 40 oli miehiä ja 12 naisia. Yhdeksän sukupuoli ei ole SPEKin tiedossa. Niissä kuolemantapauksissa, joissa uhrin ikä ilmenee, lähes 56 % on 25–65-vuotiaita ja 40 % yli 65-vuotiaita.

Noin puolet palokuolemaan johtaneista tulipaloista syttyi omakotitaloissa ja kolmannes kerrostaloasunnoissa. Vapaa-ajan asunnoissa sai alkunsa kaksi paloa, autossa kahdeksan ja viisi muissa ympäristöissä.

Sähkölaitteet ja tupakka sytyttävät edelleen eniten asuntopaloja

Ainoastaan 29 kuolemaan johtaneen tulipalon syttymissyy on SPEKin tiedossa. Tiedossa olevista tapauksista viisi sai alkunsa sähkölaitteista, neljä tupakasta, seitsemän itse sytytetystä palosta, kaksi sähköpatterista ja kaksi kynttilästä. Loput kaksi kuoleman aiheuttaneista tulipaloista syttyivät päälle jääneestä sähköliedestä ja tuhopoltosta.

SPEKin palokuolematilastot perustuvat mediassa julkaistuista uutisista laadittuun mediaseurantaan. Tilastoja verrataan useamman kerran vuoden aikana viranomaisten Pronto-tietokantaan. Syyskuun lopussa suoritetussa tarkistuksessa löytyi muun muassa mediaseurannassa ilmenemättömiä liikenneonnettomuuksia, joissa uhrin on arvioitu menehtyneen tulipalon seurauksena.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

Kiinteistökauppa

20.10.2022

Kiinteistökauppojen määrät ja hinnat laskussa

Maanmittauslaitoksen mukaan kiinteistöjen kauppamäärät ovat laskeneet selvästi. Kauppamääriin heijastuu Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus markkinoilla. Pientalojen kauppamäärät ovat pandemiaa edeltävällä tasolla.

26.4.2022

Asumismenoissa hurjia eroja kuntien välillä

Kalleimman ja halvimman kunnan asumiskustannuksissa on eroa jo 3361 euroa vuodessa, kun viime vuonna eroa oli 1763 euroa, selviää Omakotiliiton kuntatutkimuksesta. Asumiskustannuksiltaan kalleimmat kunnat löytyvät Savosta: kalleimmassa kunnassa Leppävirralla asumiskustannuksiin menee vuodessa 6964 €. Vertailun halvin kunta on jälleen Oulun kupeessa sijaitseva Kempele, jossa asumismenoihin kuluu 3603 €.

osakeasuntojen

28.10.2022

Osakeasuntojen kauppa vaimeni heinä–syyskuussa

Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Hinnat laskivat kuluvan vuoden edellisestä neljänneksestä 1,7 prosenttia. Uusien asuntojen kauppoja tehtiin lähes puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.

vähentää rakentamista

1.12.2022

Rakli: Talouden epävarmuus vähentää rakentamista

Korkojen ja kustannustason nousu sekä talouden epävarmuudet vähentävät rakentamisen ja kiinteistökauppojen määrää, kertoo Rakli. Rakennuskustannusten raju nousu kuitenkin hiipuu. Vuokra-asuntojen kysyntä vilkastuu ja vuokrat nousevat suurissa kaupungeissa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti