Syyskuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 61 henkilöä. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurantaan. Kuolemien määrä on yksi vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tiedossa olevista uhreista noin 56 % oli 25–65-vuotiaita. Tämän tilaston valossa tyypillinen kuolemaan johtava tulipalo saa alkunsa omakotitalossa sähkölaitteista tai sisätiloissa tupakoimisesta.
Tulipaloissa on syyskuun loppuun mennessä kuollut 61 ihmistä. Menehtyneistä 40 oli miehiä ja 12 naisia. Yhdeksän sukupuoli ei ole SPEKin tiedossa. Niissä kuolemantapauksissa, joissa uhrin ikä ilmenee, lähes 56 % on 25–65-vuotiaita ja 40 % yli 65-vuotiaita.
Noin puolet palokuolemaan johtaneista tulipaloista syttyi omakotitaloissa ja kolmannes kerrostaloasunnoissa. Vapaa-ajan asunnoissa sai alkunsa kaksi paloa, autossa kahdeksan ja viisi muissa ympäristöissä.
Ainoastaan 29 kuolemaan johtaneen tulipalon syttymissyy on SPEKin tiedossa. Tiedossa olevista tapauksista viisi sai alkunsa sähkölaitteista, neljä tupakasta, seitsemän itse sytytetystä palosta, kaksi sähköpatterista ja kaksi kynttilästä. Loput kaksi kuoleman aiheuttaneista tulipaloista syttyivät päälle jääneestä sähköliedestä ja tuhopoltosta.
SPEKin palokuolematilastot perustuvat mediassa julkaistuista uutisista laadittuun mediaseurantaan. Tilastoja verrataan useamman kerran vuoden aikana viranomaisten Pronto-tietokantaan. Syyskuun lopussa suoritetussa tarkistuksessa löytyi muun muassa mediaseurannassa ilmenemättömiä liikenneonnettomuuksia, joissa uhrin on arvioitu menehtyneen tulipalon seurauksena.
Moni kerrostalossa asuva kärsii tupakansavun kulkeutumisesta asuntoon tai parvekkeelle. Uudet taloyhtiöt ovat pääsääntöisesti savuttomia, mutta vanhoissa taloyhtiöissä tie savuttomaksi on mutkikas. Sen sijaan viranomaisen määräämä tupakointikielto, esimerkiksi parvekkeilla, on monille taloyhtiöille saavutettavampi vaihtoehto.
Esityksessä asunto-osakeyhtiölain muuttamiseksi ehdotetaan muutoksia muun muassa häiriötilanteiden käsittelyyn. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan jo syksyllä 2026 ja niiden tavoitteena on varmistaa, että yhtiöllä on tehokkaat keinot puuttua vakaviin ja toistuviin häiriöihin.
Tilaajille
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet edellisvuotta vähemmän. Monissa kunnissa nousu on erittäin nopeaa. Eniten kasvoivat vesi- ja kaukolämpökustannukset, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Varsinkin vesi ja jätehuolto ovat tänä vuonna kallistuneet nopeasti edellisvuoteen verrattuna, kun taas sähköenergia on halventunut. Tiedot ilmenevät Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään