Sähkölaitteet ja tupakka sytyttävät eniten asuntopaloja

Syyskuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 61 henkilöä. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurantaan. Kuolemien määrä on yksi vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tiedossa olevista uhreista noin 56 % oli 25–65-vuotiaita. Tämän tilaston valossa tyypillinen kuolemaan johtava tulipalo saa alkunsa omakotitalossa sähkölaitteista tai sisätiloissa tupakoimisesta.

Tulipaloissa on syyskuun loppuun mennessä kuollut 61 ihmistä. Menehtyneistä 40 oli miehiä ja 12 naisia. Yhdeksän sukupuoli ei ole SPEKin tiedossa. Niissä kuolemantapauksissa, joissa uhrin ikä ilmenee, lähes 56 % on 25–65-vuotiaita ja 40 % yli 65-vuotiaita.

Noin puolet palokuolemaan johtaneista tulipaloista syttyi omakotitaloissa ja kolmannes kerrostaloasunnoissa. Vapaa-ajan asunnoissa sai alkunsa kaksi paloa, autossa kahdeksan ja viisi muissa ympäristöissä.

Sähkölaitteet ja tupakka sytyttävät edelleen eniten asuntopaloja

Ainoastaan 29 kuolemaan johtaneen tulipalon syttymissyy on SPEKin tiedossa. Tiedossa olevista tapauksista viisi sai alkunsa sähkölaitteista, neljä tupakasta, seitsemän itse sytytetystä palosta, kaksi sähköpatterista ja kaksi kynttilästä. Loput kaksi kuoleman aiheuttaneista tulipaloista syttyivät päälle jääneestä sähköliedestä ja tuhopoltosta.

SPEKin palokuolematilastot perustuvat mediassa julkaistuista uutisista laadittuun mediaseurantaan. Tilastoja verrataan useamman kerran vuoden aikana viranomaisten Pronto-tietokantaan. Syyskuun lopussa suoritetussa tarkistuksessa löytyi muun muassa mediaseurannassa ilmenemättömiä liikenneonnettomuuksia, joissa uhrin on arvioitu menehtyneen tulipalon seurauksena.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

23.12.2021

Kiinteistöjen korjausvelka kasvaa – suunnitelmallisuus säästä rahaa

VTT:n laskelmien mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. Eniten korjausvelkaa suhteessa kiinteistöomaisuuteen on julkisella kiinteistön omistajalla. − Paljon on päiväkoteja ja kouluja korjattukin, mutta niissä korjausvelkaa on eniten, kertoo Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuudesta Omataloyhtio.fi:lle.

29.3.2022

Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet keskimäärin lähellä eläkeikää

Kiinteistöliiton selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä ainoastaan 12 prosenttia on alle 44-vuotiaita. 65–74-vuotiaita on 39 prosenttia, 55–64-vuotiaita 23 prosenttia ja yli 75-vuotiaita 13 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla keski-ikä on noin 60 ja muualla Suomessa 63 vuotta.

20.1.2022

Vuokra-asuntomarkkinoilla tapahtui vuodessa valtava murros

Asuntojen vuokraamisen vaikeutuminen on tapahtunut nopeasti ja tullut suurelle yleisölle yllätyksenä. Ikuisuusongelmalta tuntuneen vuokra-asuntopulan jälkeen kaikkien ei ole ollut helppoa uskoa muutosta todeksi. − Vielä muutama vuosi sitten riitti, että sijoitusasunto sijaitsi halutulla alueella.

26.4.2022

Asumismenoissa hurjia eroja kuntien välillä

Kalleimman ja halvimman kunnan asumiskustannuksissa on eroa jo 3361 euroa vuodessa, kun viime vuonna eroa oli 1763 euroa, selviää Omakotiliiton kuntatutkimuksesta. Asumiskustannuksiltaan kalleimmat kunnat löytyvät Savosta: kalleimmassa kunnassa Leppävirralla asumiskustannuksiin menee vuodessa 6964 €. Vertailun halvin kunta on jälleen Oulun kupeessa sijaitseva Kempele, jossa asumismenoihin kuluu 3603 €.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti