Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomessa esiintyy touko–syyskuun aikana ukkosia tyypillisesti noin satana päivänä. Vuosien 1991–2020 aikana keskimääräinen maasalamamäärä oli 113 100.
Mitä lämpimämpää on, sitä suuremmat ovat edellytykset myös ukkosen syntyyn. Lämpimissä ilmamassoissa kosteus lisääntyy, jolloin myös ukkosten todennäköisyys kasvaa.
Ylijännitesuojat voivat vähentää salaman aiheuttamien vaurioiden riskiä, mutta eivät täysin poissulje niitä. Salama voi rikkoa myös suojalaitteet. Erityisen herkät tai arvokkaat laitteet kannattaa kuitenkin suojata ylijännitesuojin, neuvoo vakuutusyhtiö Pohjantähti.
Pääkeskukseen asennutettava ylijännitesuoja suojaa kaikkia rakennuksen laitteita sähkölinjaa pitkin tulevalta ylijännitteeltä.
Ukkonen voi aiheuttaa monenlaisia vahinkoja. Ylijännitepiikit saattavat rikkoa kodin elektroniikkaa, ja myrskytuuli voi kaataa puita tai irrottaa rakennuksen rakenteita. Sähkökatkon vuoksi esimerkiksi pakasteet voivat pilaantua. Salamaniskut voivat myös sytyttää tulipaloja.
Lisäksi viallisessa sähköverkossa voi syntyä hengenvaarallinen nollavika. Nollavika on tilanne, jossa sähköverkon paluujohdin eli nollajohdin katkeaa, jolloin jännite voi nousta jopa 400 volttiin.
Nollavika voi rikkoa laitteita ja saada ne toimimaan poikkeuksellisesti. Jos nollavikaa epäillään, kannattaa ottaa yhteyttä sähkönjakeluverkon vikapäivystykseen. Tulee myös muistaa, että sähköt pitää katkaista varovasti pääkeskuksesta nahkahansikkaita käyttäen.
– Irrota sähkölaitteet pistorasioista, jos mahdollista
– Sulje ovet ja ikkunat
– Varmista, että irtain omaisuus, kuten trampoliinit tai puutarhakalusteet, ei pääse lentämään tuulen mukana
– Valmistaudu mahdolliseen sähkökatkoon (vara-akut, taskulamppu, kylmälaukut).
Lue lisää: Salaman sytyttämä tulipalo on harvinainen mutta tuhoisa
Venäläiset ovat ostaneet vuosien varrella asuntoja ja liiketiloja etenkin Itä- ja Kaakkois-Suomesta. Maahan kohdistettujen talouspakotteiden ja maksuliikennesulkujen takia moni taloyhtiö on pulassa, kun venäläisosakkaiden vastikkeet ovat jääneet saamatta.
Taloyhtiön oma väestönsuoja on pidettävä rakenteidensa, laitteidensa ja varusteidensa osalta kunnossa. Koneet ja laitteet tulee tarkistaa kerran vuodessa. Kattava huolto tiiveyskokeineen tehdään kymmenen vuoden välein.
Sähkö- ja rakennusautomaatiojärjestelmät voivat altistaa kyberhyökkäyksille, kuten tietomurroille. Jos järjestelmiä ei ole suojattu huolellisesti, niiden keräämä data voi joutua vääriin käsiin. Järjestelmät kannattaa suojata jo suunnittelu- ja asennusvaiheessa.
Jyväskyläläinen puutarhaharrastaja Tapio Ukkonen hoitaa kerrostalon pihaa kuin omaansa. Ruska-aikaan moni pysähtyy ihailemaan sen häikäiseviä vaahteroita. "Talossa käyvät vierailijat ihailevat, että miten vuokratalossa voi olla tällaista", sanoo Ukkonen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään