Sähköautojen yleistymistä hidastaa niiden korkea hankintahinta ja latausasemien vähyys. Uuden tekniikan avulla taloyhtiöt ja työpaikat voisivat asentaa pihoille sekä paikoitusalueille latauslaitteen ja myydä sähköä sitä tarvitseville.
Suomessa on tällä hetkellä noin 2000 täyssähköautoa. Hallituksen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä sähköautoja olisi ainakin 250 000. Sähköautojen yleistymistä hidastaa korkean hankintahinnan lisäksi latausasemien vähyys. Jotta tavoitteeseen päästään, täytyy latauspisteitä asentaa kotipihoille ja työpaikoille, missä autot ovat parkissa valtaosan vuorokaudesta.
– Sähköauto on latauksen puolesta ihanteellinen omakotitaloasujille, mutta taloyhtiöissä autojen lataaminen on haasteellisempaa. Yritämme ajaa osakeyhtiölakiin muutosta, jotta asukkailla olisi oikeus laittaa latauspiste taloyhtiön pihalle omalla kustannuksellaan, Sähköautoilijat ry:n puheenjohtaja Kari Kallonen sanoo.
Asukkaiden omien latauspisteiden saamisen lisäksi toivotaan, että myös taloyhtiöt ja esimerkiksi yritykset voisivat asentaa latauspisteitä tontilleen ja myydä sähköä sitä tarvitseville. Tähän sopivaa teknologiaa on testattu kokeiluhankkeessa ympäristöministeriön KIRA-digissä, joka uudistaa kiinteistö- ja rakentamisalan toimintatapoja ja luo sekä testaa uusia digitaalisia ratkaisuja.
Ympäristöministeriön KIRA-digi on rahoittanut muun muassa pirkanmaalaista hanketta, jonka latauslaitteita voidaan asentaa parkkialueille, taloyhtiöiden pihoille ja työpaikoille helposti ja edullisesti. Echargie-laitteen avulla sähköä saa ladattua hitaasti, noin 25 kilometriä tunnissa.
– Peräti 90 prosenttia latauksista suoritetaan kotona tai työpaikalla, eli paikoissa, joissa auto seisoo useita tunteja paikoillaan. Niihin paikkoihin hitaat latausasemat sopivat hyvin, Echargie-latauslaitteen kehittäneen Cation Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Katja Koponen kertoo.
Haasteena latausasemien pystyttämisessä on usein se, miten sähköverkon ylikuormitus estetään. Echargien kanssa sulakkeiden palamista ei tarvitse pelätä, sillä laitteen käyttämä sähköjärjestelmä suojataan kuormitusta hallitsevalla älykkäällä mekanismilla. Jos laitteita on samaan aikaan käytössä useita, ne kommunikoivat keskenään antaen sähköä vain sallitun määrän. Sillä aikaa muut autot ovat jonossa, ja niiden lataus alkaa vasta sitten, kun kapasiteettia vapautuu.
Ensi keväänä markkinoille tuleva laite on kevyt sekä helposti liitettävissä ja lukittavissa paikoitusalueen olemassa oleviin ulkopistorasioihin, joten uusia sähköjohtoja ei tarvita. Laitteen lisäksi kokonaisuuteen on kehitetty omat puhelinsovellukset sekä sähkön myyjälle että ostajalle. Niiden avulla kuka tahansa voi myydä sähköä kenelle tahansa.
– Laitteen omistaja määrää sähkön hinnan, jonka ostaja maksaa applikaation avulla. Sovellus toimii samaan tyyliin kuin yleisimmät pysäköintisovellukset, Koponen kertoo.
Ympäristöministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat nostaneet sähköajoneuvot yhdeksi hiilidioksidipäästöjä rajoittavaksi ratkaisuksi lähitulevaisuudessa. Suomessa liikenne aiheuttaa noin viidenneksen kasvihuonekaasupäästöistä.
– Paikallispäästömme ovat nollassa, mikä on suuri ympäristöteko. Olemme myös hiljaisia, joten kaupunkimelu jää osaltamme pienemmäksi. Lisäksi ajaminen on halpaa: ajamme alle kahdella eurolla sata kilometriä, Sähköautoilijat ry:n puheenjohtaja Kallonen sanoo.
Sähköautopalot voivat lisääntyä autokannan vanhetessa. Erityisen hankalasti sammutettavia palot ovat maanalaisissa pysäköintitiloissa. Siksi taloyhtiöiden parkkihallien paloturvallisuuteen on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota.
Taloustilanne varjostaa edelleen raskaasti korjausrakentamisen näkymiä, käy ilmi Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometristä. Pääkaupunkiseudulla näkymät ovat heikentyneet vähiten.
Helsingissä 29 taloyhtiötä hankki viiden autohallin yhteensä 845 autopaikkaan sähköautojen latausmahdollisuudet. ARAn avustus auttoi kustannusten kattamisessa. Nyt latauslaitteita on jo 200 autopaikassa.
Taloyhtiöt saivat viime vuonna tukea energiatehokkuutta edistäviin korjauksiin 60 miljoonaa euroa, kertoo ARA. Taloyhtiöt hakivat erityisesti energia- ja latausinfra-avustuksia. Myös esteettömyyskorjauksiin myönnettiin paljon avustuksia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään