Leuto talvi, tuontisähkön hyvä saatavuus, kotimaisen tuotannon luotettava toiminta ja sähkön käytön väheneminen varmistivat sähkön riittävyyden kuluneena talvena, kertoo sähköverkkoyhtiö Fingrid raportissaan.
Yhtiö varoitti ensimmäisen kerran viime elokuussa kohonneesta sähköpulan riskistä.
– Talven kulutushuippujen aikana Suomi on ollut jo pidempään riippuvainen tuontisähköstä, mutta sähköpulan todennäköisyys on ollut yleensä pieni, kertoo Fingridin käyttötoiminnan johtaja Tuomas Rauhala.
Sähköpulan todennäköisyys kasvaisi Rauhalan mukaan merkittävästi, jos pitkällä pakkasjaksolla sekä tuontiin että tuotantoon liittyvät epävarmuudet toteutuisivat. Silloin jouduttaisiin käynnistämään kiertäviä sähkökatkoja koko Suomen sähköjärjestelmän toiminnan varmistamiseksi.
Sähkön riittävyyden varmisti Fingridin mukaan ensi sijassa leuto talvi, jonka ansiosta sähkön käyttö oli aiempia vuosia vähäisempää. Talven sähkön käytön huippu saavutettiin poikkeuksellisesti vasta maaliskuussa ja se oli tämän vuosituhannen matalin.
Sähkön riittävyyden niukimmat jaksot ajoittuivat joulukuulle. Ensimmäinen koettiin joulukuun kolmannella viikolla, kun pakkasjaksoon osui useamman suuren pohjoismaisen voimalaitoksen huoltokeskeytys. Toinen vaikea aika oli 21. joulukuuta, kun Ruotsin ja Suomen välinen rajasiirtoyhteys vikaantui.
Kotimainen sähköntuotanto oli talvella odotetusti käytettävissä: Olkiluoto 3 -ydinvoimala ja voimakkaasti kasvanut tuulivoiman tuotanto paransivat tilannetta. Myös sähkön tuontiyhteydet toimivat pääosin luotettavasti.
Suomessa säästötoimilla oli ajoittain todella merkittävä vaikutus sähkön riittävyyteen. Sähkön käytön vähenemiseen vaikutti merkittävästi sähkön korkea hinta, mutta sähköä säästettiin talvella myös silloin, kun sen hinta oli matala.
Energia-alalla kehitettiin lisäksi sähköpulatilanteen ennakoinnin ja viestinnän käytäntöjä.
– Kulunut syksy ja talvi osoittivat, että suomalaisilla sähkön käyttäjillä ja tuottajilla on erinomainen kyky toimia vastuullisesti yhteisen hyvän, tässä tapauksessa sähköpulan välttämisen, eteen. Jatkossa olemme entistä valmiimpia kohtaamaan mahdollisia vastaavia haasteita, Rauhala sanoo.
Sähkön siirtohinnat vaihtelevat suuresti eri yhtiöiden välillä. Selvityksen mukaan kalleimman ja halvimman yleissiirron perusmaksun välillä eroa on noin 36 euroa kuukaudessa. Vertailussa ovat mukana Suomen kaikki jakeluverkkoyhtiöt.
Talvella tehtävässä salaojaurakassa voi olla monia hyviä puolia. Taloyhtiö saattaa saada kustannusetua, kun tarjoajia on hiljaisena aikana liikkeellä enemmän ja urakoitsijoilla hyvin henkilöstöä saatavilla. Myös asukkaille talvella tehty remontti on pienempi haitta.
Moni taloyhtiö miettii tänäkin syksynä sähkösopimuksen kilpailuttamista. Hinnan lisäksi tärkeitä valintakriteerejä ovat energiayhtiön maine, asiakaspalvelun taso sekä sopimuskäytännöt. Maltti on valttia, sillä taloyhtiön sähkösopimuksesta irtautuminen kesken sopimuskauden on hankalampaa kuin kuluttaja-asiakkailla.
Sähkönsiirron tehomaksuja peritään nykyisin yhä useammin myös taloyhtiöiden kiinteistösähkön siirrosta. Tehomaksut ovat keskimäärin nostaneet kiinteistösähkön kokonaiskustannuksia niissä taloyhtiöissä, joissa maksua peritään.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään