Ryhmäkorjaus vähentää taloyhtiön riskejä ja tuo säästöjä

Viisas taloyhtiö toteuttaa korjaushankkeensa yhdessä lähitalojen kanssa, jos se on mahdollista. Ryhmäkorjaushankkeet voivat tuottaa taloyhtiöille jopa yli 10 prosentin säästön.

”Ryhmäkorjaus ei kuitenkaan rajoita taloyhtiön itsenäistä päätöksentekoa. Kukin taloyhtiö päättää yhtiökokouksessaan omasta korjaushankkeestaan ja jokainen taloyhtiö tekee itsenäisesti sopimuksen suunnittelijoiden ja valittujen urakoitsijoiden kanssa”, kertoi Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Korjaushanke haltuun –seminaarissa Porvoossa.

Ryhmässä toimiminen vahvistaa taloyhtiöiden asemaa tilaajina, kun ne pystyvät yhdessä saamaan korjaushankkeisiinsa mahdollisimman hyvät tekijät. Suunnittelijat ja urakoitsijat osoittavat isompiin hankkeisiin parhaita osaajiaan. Myös pienet taloyhtiöt saavat ryhmäkorjauksen avulla järkeviä tarjouksia.

”Säästöjä tuovat myös esimerkiksi yhteistilaukset, suunnittelu- ja rakennuttamiskustannukset ja työmaiden sarjatuotanto. Ryhmäkorjaushankkeissa riskit, häiriöt ja yllätykset pienenevät, kun yhtiöt palkkaavat ammattilaisen projektin johtoon”, kertoi Talokeskus Yhtiöiden operatiivinen johtaja Harri Mäkinen.

Ryhmäkorjaukseen soveltuvat parhaiten saman ikäiset, rakennustavaltaan saman tyyppiset taloyhtiöt, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan. Nyt korjataan Suomeen vuosina 1960 ̶ 1990 aluerakentamisella nousseita lähiöitä. Niiden taloja peruskorjataan 2010 ̶ 2030. Ryhmäkorjaaminen on siihen yksi malli.

Eniten hyötyä ryhmäkorjaamisesta voidaan saavuttaa saman ikäkauden taloissa, joissa on samankaltaisia rakenteita ja tehdään esimerkiksi putki- tai julkisivuremontti osin tai kokonaan yhdessä.

Aloitteen ryhmäkorjauksesta voi tehdä esimerkiksi yksittäisen taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä, joka keskustelee asiasta ensin omassa taloyhtiössä sekä ottaa sen jälkeen yhteyttä muiden taloyhtiöiden edustajiin käynnistäen keskustelun esimerkiksi julkisivu-, hissi- tai putkiremontista.

Porvoon Näsin alueen hanke loppusuoralla

Porvoossa pyörineen, mittavan ryhmäkorjaushankkeen urakat on määrä vastaanottaa tammikuun lopulla. Näsin hankkeessa on ollut mukana kolme taloyhtiötä, joissa on yhteensä 15 rakennusta, 47 rappua ja 640 asuntoa. Talot on rakennettu vuosina 1967-75.

”Yhteentoista 4-kerroksiseen taloon on yhteishankintana tehty hissitornielementit rungon ulkopuolelle. Lisäksi uusittiin kaikki 9-kerroksisten talojen hissit. Käytännössä putkiremontti ja hissien ryhmäkorjaushanke ovat päättyneet ja vesikatto sekä lämmöntalteenottourakat valmistumassa”, Mäkinen kertoi.

Hankkeessa piti panostaa asukasviestintään, johon taloyhtiöt halusivat ammattilaisen. Osakkaat ja asukkaat saivat alusta alkaen luotettavaa tietoa hankkeen vaikutuksista asumiseen ja osakkaiden kukkaroon.

Esimerkiksi matalien talojen asukkaille piti tiedottaa yli puoli vuotta etukäteen hissikorjauksen alkamisajankohdasta, koska korjaustyö edellytti vanhojen porrasrakenteiden purkamista ja siten sitä, että asukkaat joutuivat muuttamaan kokonaan pois huoneistoistaan vähintään viiden viikon ajaksi.

Viestintäsuunnitelma laadittiin yhteistyössä urakoitsijan kanssa ja se ohjasi viestintää koko hankkeen ajan. Taloyhtiöt ovat kaksikielisiä, joten kaikki tiedotus piti olla sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

7.5.2020

Uusi tietopankki avaa taloyhtiön kunnossapitovastuita

Osakkaan ja taloyhtiön kunnossapitovastuut ovat kestopuheenaihe taloyhtiöissä. Kuka maksaa kosteusvaurion korjauskustannukset? Saako rivitalopihalle rakentaa varaston?

5.11.2019

Tutkimus: Joka neljäs taloyhtiön osakas tuntee oman taloyhtiönsä talouden heikosti

Suurin osa suomalaisten taloyhtiöiden osakkaista kokee tuntevansa oman taloyhtiönsä taloudellisen tilanteen vähintään melko hyvin. Joka neljäs (23 %) osakkaista ei kuitenkaan tiedä, onko omalla taloyhtiöllä lainaa tai mitkä ovat oman taloyhtiön suurimmat menoerät. Tiedot selviävät Realia Isännöinnin IRO Researchillä teettämästä Tuhat suomalaista -tutkimuksesta.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti