Remontit-osio käsittelee taloyhtiössä toteutettavia remontteja ja korjaushankkeita.
Esteettömyysremonteista hyötyvät kaikki, ja ne voivat nostaa asuntojen arvoa. Valtion tavoite on miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä, kirjoittaa Yle. Ympäristöministeriö asetti tavoitteen miljoonasta esteettömästä asunnosta vuonna 2012, tällä hetkellä määrästä on saavutettu noin puolet.
Rakennustarvikeliike Stark avaa ympäri vuorokauden avoinna olevan myymälän Vantaan Petikkoon. Liike avataan tammi-helmikuun vaihteessa, kirjoittaa Talotekniikka. Stark Nonstop-myymälä vastaa erityisesti ammattirakentajien tarpeisiin, sillä yhä useimmissa rakennushankkeissa tehdään työtä vuorokauden ympäri.
Asbestia käytettiin runsaasti rakennusmateriaalina 1960-70 -luvuilla. Lähes kaikista tuon ajan kerrostaloista löytyy asbestia, kirjoittaa Isännöitsijäuutiset (1/2020). Asbestia käytettiin sen ominaisuuksien vuoksi hyvin yleisesti esimerkiksi kiinteistöjen eristeissä, saumausaineissa, laasteissa, maaleissa ja liimoissa.
Ympäristöministeriö pyytää kommentteja luonnokseen pitkän aikavälin peruskorjausstrategiaksi. Strategian on tarkoitus helpottaa rakennuskannan vapaaehtoista ja kustannustehokasta korjaamista energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategiassa esitetään yleiskatsaus rakennuskannasta, kustannustehokkaat korjaustoimenpiteet ja niiden rahoitus.
Osalle taloyhtiöitä energiatehokkuusdirektiivin edellyttämät huoneistokohtaiset vesimittarit käyvät kalliiksi. Mittarien asentaminen ilman putkiremonttia voi asiantuntijan mukaan olla lähes mahdotonta, kirjoittaa Ilta-Sanomat (10.1.2020). Vedenkulutusasiantuntijayritys Verton vanhempi erityisasiantuntija Tapio Rask kertoo, että ilman putkiremonttia huoneistokohtaisten vesimittarien asentaminen on lähes mahdotonta, ja teknologia edellyttää tässäkin putkien katkaisua anturia varten.
Helsingin Hakaniemessä käynnistyvät mittavat rakennustyöt, kun kiinteistöyhtiö Antilooppi aloittaa Siltasaari 10 -hankkeen rakennusvaiheen. Hakaniemessä sijaitsevien historiallisten kiinteistöjen, Siltasaarenkatu 6:n ja 8–10:n sekä Paasivuorenkatu 4-6:n, peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeen arvo on noin 78 miljoonaa euroa. Rakentaminen alkaa vuodenvaihteessa 2019–2020, ja aikataulun mukainen valmistuminen on syksyllä 2021.
Kiertotalous otetaan jatkossa huomioon rakennusalan EU-lainsäädännössä. Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys helpottuvat. Jäsenmaat hyväksyivät yksimielisinä päätelmät rakennusalan kiertotaloudesta.
Korjausrakentamisbarometrin tulokset povaavat varovaista kasvua taloyhtiöiden korjaamiseen vuonna 2020. Kiinteistöliiton korjausrakentamisen Ilmapuntari osoittaa positiivista saldolukua pk-seudulla, muualla Etelä-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa. Näillä alueilla oli hienoisesti enemmän vastaajia, jotka ilmoittavat yhtiönsä korjausten olevan ensi vuonna kuluvaa vuotta suurempia kuin niitä, jotka arvioivat korjausten supistuvan.
Vuoden 2019 Rakentamisen Ruusu myönnettiin Korkeavuorenkatu 21:n korjaukselle ja muutostyölle. Hankkeessa korostui määrätietoinen toiminta suojellun rakennuksen arvojen vaalimiseksi sekä vanhan ja uuden taitava yhteensovittaminen. Palkinnon perusteluissa Korkeavuorenkatu 21:n muutostöiden palkitsemista perusteltiin määrätietoisella toiminnalla suojellun rakennuksen arvojen vaalimiseksi.
Ympäristöministeriö on uusinut käytännönläheisen korjausoppaansa Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus. Päivitetty opas voitti tuoreeltaan Kosteusturvallisen rakentamisen palkinnon. Opas kattaa koko korjaushankkeen kaaren sen suunnittelusta erilaisiin korjaus- ja laadunvarmistusmenetelmiin ja niiden valintaan sekä korjauksen onnistumisen seurantaan.
Jotkin rakennusliikkeet ovat ryhtyneet jopa karttamaan arvotalojen remontteja niiden huonon ennakoitavuuden takia, kertoo Talouselämä. Helsingin keskustan arvotalot ovat lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan hankalia, koska työn laajuutta on vaikea ennakoida. LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n toimitusjohtaja Jari Syrjälä sanoo Talouselämän artikkelissa, että ”kohteista ei tiedä, mitä kaikkea siellä voi olla ja millaiset putket ovat.
Taloteknisten korjaushankkeiden laiminlyönti ei kannata, sillä kiinteistö kostaa aina huonon ylläpidon. Valitettavan usein taloyhtiössä havahdutaan kiinteistön kuntoon vain silloin, kun jokin menee rikki. Ennakoimalla ja kiinteistön kuntoa seuraamalla taloyhtiö voi säästää niin osakkaiden rahoja kuin hermojakin.