Rakentaminen jatkaa tänä vuonna kasvuaan 2–3 prosentilla, kun viime vuonna nähtiin lähes 7 prosentin nousu. Ilman rakennusinvestointien vahvaa vetoa koko Suomen talouskasvu olisi jäänyt viime vuonna arviolta kolmasosaan nyt nähdystä. Vuonna 2018 rakentamisessa jäätäneen kuitenkin nollan tuntumaan, kun käynnistyneiden isojen hankkeiden jatkoksi ei ole luvassa samassa määrin uusia, ennakoi Rakennusteollisuus RT kevään suhdannekatsauksessaan.
Kasvuvauhti erityisesti asuntotuotannossa on ollut odotettua nopeampaa, ja koko rakentamisen tämän vuoden kasvulukemaa on nostettu syksystä. Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen arvioi, että tämän vuoden ennuste saattaa vuoden kuluessa edelleenkin todennäköisemmin parantua kuin heiketä.
”Uskomme asuntoaloitusten vähenevän, koska pitkään korkealla pysytellyt sijoittajakysyntä saattaa jossain määrin hiljentyä. Viime vuonna asuntorakentamisen lupia haettiin etenkin helmi- ja kesäkuussa poikkeuksellisen paljon, joten tasoa on vaikea ylittää. Toisaalta asunnonvaihdot vilkastuvat ja keväästä voi tulla asuntotuotannossakin hyvin pirteä, jos talouden ja työllisyyden koheneminen ruokkii voimakkaasti muuttohaluja”, Sami Pakarinen pohtii.
Toimitilarakentamisessa Suomen talouden rakennemuutos teollisesta tuotannosta kohti palveluvaltaisempaa taloutta heijastuu myös rakentamiseen. Pakarisen mukaan takavuosilta tuttu yli 40 miljoonan kuution talonrakennustöiden taso vaatisi selvästi laaja-alaisempaa investointien virkoamista. Uusille tiloille riittää kasvavilla kaupunkiseuduilla kysyntää, mutta kuutioita ei kerry enää entiseen tapaan teollisuuden rakentamisesta.
Palveluihin liittyvä rakentaminen vetää niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Matkailun hyvän vireen ansiosta esimerkiksi hotelli-investoinnit ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla ennätystasolla ja Helsinki-Vantaalla tehdään mittavaa terminaalin laajennustyötä. Vastaavasti julkisella puolella sairaala- ja kouluverkostoa rakennetaan ja remontoidaan runsaasti.
”Kunnissa kiinteistöjen ja muun rakennetun omaisuuden hallinta nousee entistä tärkeämpään asemaan sekä uudis- että korjausrakentamisen näkökulmasta. Tarve on huomattava niin palveluverkkojen uudistamiselle kuin korjausvelan hallinnallekin”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo Lemminkäisestä.
”Kuntavaaleissa valituksi tulevien päätöksentekijöiden tulee kiinnittää olemassa olevan infran hoidon lisäksi huomiota kaavoitukseen. Tämä on tehokkain keino vaikuttaa alueen elinvoimaan ja hyvinvoinnin kehitykseen. Etenkin kasvukeskuksissa maankäyttöä, asumista ja liikenneratkaisuja on suunniteltava tavoitteellisesti ja kaukonäköisesti, kuten monissa kaupungeissa on jo oivallettukin.”
Rakentamisella on myös suuri merkitys työllisyydelle, jota hyvä suhdannetilanne on nyt kannatellut. Alalle syntyi viime vuonna lähes 10 000 uutta työpaikkaa, ja työllisten määrä oli keskimäärin 178 200 henkilöä. Työllisyys kehittyy vielä tänä vuonna myönteisesti, mutta ensi vuonna kasvu pysähtynee rakentamisen suhdanteen kypsymisen myötä.
Hyvä kasvu- ja istutuskausi jatkuu monin paikoin Suomea lokakuulle asti. Monet syksyllä istutetut kasvit ilahduttavat ensi keväänä, kun kasvit ovat ehtineet juurtua hyvin syksyn kosteassa ja lämpimässä maassa.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen on jatkunut vilkkaana, mutta kustannusten ja korkojen nousu sekä heikko talouskehitys varjostavat korjauksia. Tulevakaan vuosi ei näytä valoisalta. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton syksyn korjausrakentamisbarometrista.
Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla vähenee Raklin mukaan voimakkaasti tänä vuonna. Asuntoaloitusten määrä on rajussa laskussa, mutta korjausrakentamisella on kysyntää. Rakennuskustannusten nousu hidastui kiivaan alkuvuoden jälkeen.
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonnan kasvu hiipuu, selviää Raklin Vuokra-asuntobarometristä. Rakentamisen rahoitus ja työvoima kallistuvat, mikä vaikeuttaa vuokra-asuntorakentamista. Vuokra-asunnoille on kuitenkin kysyntää.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään