Helppoja energiansäästömahdollisuuksia ei ole montaa. Helsingin rakennusvalvonnassa havahduttiin siihen, että kivijalkakauppojen ja ravintoloiden lauhduttimet puhaltavat kallista lämpöä ulos sen sijaan, että se hyödynnettäisiin taloyhtiössä. Asiaan tarttumalla taloyhtiöiden ja liikkeenharjoittajien säästöt voisivat olla suuria.
Konsultti laski, että eräässä esimerkkikohteessa lämmintä ilmaa puhalletaan vuosittain kadulle noin 8 000 euron arvosta Helsingin kaukolämmön hinnoilla (50 euroa/MWh) laskettuna. Kohde oli tavallinen kivijalkamyymälä.
Lauhdutinlaitteiden tehtävä on poistaa liiketilasta mm. kylmäkoneiden aiheuttamaa lämpökuormaa. Ne pumppaavat lämpöä ulos hieman samaan tapaan kuin ilmalämpöpumppu puhaltaa lämpöä sisään.
Taloyhtiöiden lämmönjakohuoneet sijaitsevat asuintalojen alakerrassa lähellä kivijalkaliikkeitä. Lämmön siirtäminen lämmönjakohuoneen kautta asukkaiden käyttöön ei yleensä olisi merkittävästi kalliimpaa kuin lauhduttimen hankinta ja käyttö.
Lämpöä voi hyödyntää esimerkiksi käyttöveden esilämmitykseen ja märkätilojen lattialämmitykseen. Putkiremontin yhteydessä tulisi kannattavaksi erottaa märkätilojen lämmitys käyttövesipiiristä, jossa se yleisimmin on. Silloin taloyhtiö saisi vielä lisää säästöä, koska se voisi laskea myös käyttöveden lämpötilaa.
Monet kivijalkakaupat sijaitsevat kaupunkien keskustoissa. Ympäristön viihtyisyys paranee, jos siellä voidaan luopua kaupunkikuvallisesti haastavista lauhdutinlaitteista.
Osa kaupunkilaisista myös kärsii laitteiston aiheuttamasta melusta, ja laitteiden poistaminen auttaisi siihenkin. Hukkaan heitetyn lämmön talteenotto on myös ympäristöystävällistä.
Rakennusvalvonnan alue-arkkitehti ei innostunut keskeisellä paikalla olevan talon katujulkisivuun kiinnitettäväksi suunnitellusta lauhduttimesta. Lauhdutin ei ole kaupunkikuvan kaunistus, ja tiedossa oli jo aiemmista kohteista meluvalituksia ja kiistoja lauhduttimen paikasta.
Rakennusvalvonnan lvi-teknikko pyydettiin apuun ja huomattiin, että hukkaan heittämisen sijaan lämpöä voisi ohjata taloyhtiön käyttöön. Luvan hakija innostui vaihtoehdoista ja selvittää asiaa.
Idea ei ole uusi. Siitä puhuttiin jo Wäinö Jaurolan vuoden 1958 kylmätekniikan oppikirjassa. Suurissa liiketiloissa lämpö jo hyvin hyödynnetään. Rakennusvalvonta ehdottaa, että kaupunkien taloyhtiöt ja liiketilat tarttuisivat todelliseen energiansäästömahdollisuuteen.
Vanhoissa asuinkerrostaloissa on koneellinen poistoilmanvaihto, jonka kautta hukataan jopa 40 prosenttia rakennuksen lämpöenergiasta. Poistoilmassa oleva energia on kuitenkin mahdollista ottaa talteen ja käyttää hyväksi rakennuksen lämmityksessä.
Kiinteistöliitto Uusimaa tapasi kesäkuun puolessa välissä Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluiden ohjausryhmän osana tiivistä yhteistyötä. Kuulumisten vaihdon lisäksi puhuttiin päivittyvästä rakentamislaista ja lupaprosessin kehittämisestä.
Energiayhteisöjen perustaminen on hiipunut lähes kokonaan vuodesta 2021, jolloin yhteisöjen perustaminen tuli mahdolliseksi. Edes sähköenergian voimakas hintaheilahtelu ei ole saanut energiayhteisöjä kasvuun.
Monessa taloyhtiössä mietitään kustannustehokkaampia ja vähäpäästöisempiä energiaratkaisuja. Turun Lausteella ryhdyttiin tuumasta toimeen, ja nyt osa lämmön talteenottojärjestelmän tarvitsemasta sähköstä kerätään taivaalta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään