Asuntorakentamisen poikkeuksellisen voimakas lasku uhkaa heikentää niin asuntojen saatavuutta kuin talouskasvua, työllisyyttä ja verokertymääkin, varoittaa Rakennusteollisuus RT. Asuntoaloitukset saattavat tänä vuonna jäädä alle finanssikriisin vuosien 2008–2009 aloitusmäärän, joka oli noin 23 000 asuntoa vuodessa.
Asuntoja rakennetaan nyt selvästi alle pidemmän aikavälin vuosittaisen tarpeen, joka on VTT:n laskelmien mukaan 35 000 asuntoa. Viime vuosien hyvästä tilanteesta huolimatta koko 2000-luvun keskimääräinenkin asuntotuotanto on jäänyt tämän alle, 33 000 asuntoon vuodessa.
Sekä kuluttajien että sijoittajien uudisasuntojen kysyntä on tällä hetkellä hyvin vähäistä. Asuntolainojen nostot ovat pudonneet 20 vuoden takaiselle tasolle ja asuntokaupat alimmilleen kymmeneen vuoteen. Samalla myös valtion tukema Ara-asuntotuotanto on romahtanut. Syynä on Ukrainan sodan vauhdittama kustannusten ja korkojen nousu.
– Nyt ollaan siinä pisteessä, että lähiajan asuntotuotanto voidaan pelastaa vain poliittisilla päätöksillä. Ara-vuokra-asuntotuotannon jatkuvuus on turvattava varmistamalla lyhyen korkotukimallin toimivuus ja sen valtuuden riittävyys, toteaa Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.
Määräaikaisella välimallilla rakennettiin finanssikriisin jälkeen lähes 8 000 vuokra-asuntoa lyhyen ajan sisällä, työllistettiin noin 14 000 henkilöä sekä kerrytettiin yhteiskunnalle veroja ja veroluonteisia maksuja noin 335 miljoonaa euroa.
– Jotkut pelkäsivät elvytyspiikin aiheuttavan häiriötä asuntomarkkinoille, kun suuren asuntomäärän rajoitukset purkautuvat viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Kuten aika on näyttänyt, riski ei realisoitunut ja asunnot ovat pitkälti pysyneet vuokrakäytössä, Randell sanoo.
Myös korjausrakentamiseen Randell ehdottaa suhdanneluonteisia avustuksia muun muassa energiatehokkuuden parantamiseen, kuten finanssikriisin jälkeen tehtiin. Niillä on suuri työllistävä vaikutus ja ne auttavat Suomea päästövähennystavoitteiden ja energiatehokkuusvaatimusten saavuttamisessa.
Randell odottaa tulevalta hallitukselta vakauttavia ja luottamusta lisääviä päätöksiä sekä pidättäytymistä rakentamisen rahoituksen uusista kiristyksistä.
– Nyt on viisainta seurata jo tehtyjen toimien vaikutuksia, eikä näivettää asuntorakentamista entisestään. Korot ja kustannukset pysyvät joka tapauksessa aiempaa korkeampina vielä hyvän aikaa.
Asuntoaloitusten voimakas väheneminen on vetänyt koko rakentamisen suhdannekuoppaan, minkä seurauksena työttömien ja konkurssien määrät ovat kääntyneet nousuun. Rakennusalalla on huomattava vaikutus kokonaistyöllisyyteen, sillä joka viides suomalainen työssä käyvä työllistyy joko suoraan tai välillisesti kiinteistö- ja rakentamisalalle.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat koko maassa viime vuoden loka-joulukuussa, kertoo Tilastokeskus. Eniten laskua oli kaksioissa. Suomen Vuokranantajien ekonomistin Eemeli Karlssonin mukaan kyseessä on laajempi ilmiö.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Koko maan heikosta kehityksestä huolimatta vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden alussa monissa maakuntakeskuksissa, kuten Kajaanissa ja Kokkolassa.
Taloyhtiön hallituksen on syytä olla perillä siitä, mitä isännöinnistä ja kiinteistönhuollosta on sovittu ja mitä niistä maksetaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan puheenjohtajista kuitenkin vain neljännes kertoo tuntevansa isännöintisopimuksen kohtuullisesti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään