Kerrostalojen koneellisten ilmanvaihtojärjestelmien huoltoon, ylläpitoon ja toiminnan seuraamiseen ei usein kiinnitetä minkäänlaista huomiota. Säästöjä on saatavissa niin huoltotoimilla kuin järjestelmän uudistamisella.
Kerrostalojen ilmanvaihdon kehitys on tapahtunut ikäkausittain. Painovoimainen ilmanvaihto oli valtavirtaa 1960-luvun alkuun asti. Sitä seurannut koneellisen poiston aikakausi kesti 2000-luvun alkuvuosiin. Tätä uudemmat talot on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmajärjestelmällä.
Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontainsinöörin Janne Laksolan mukaan painovoimainen ilmanvaihto on eräänlainen muinaisjäännös, joka harvoin toimii hyvin. Vanhat hormit eivät vedä tai asuntoon ei tule riittävästi korvausilmaa.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Asuinkiinteistöissä ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa ei aina muisteta tarkkailla asianmukaisella tavalla. Huonosti toimiva ilmanvaihto on kuitenkin riski rakenteille ja asukkaiden terveydelle. Ilmanvaihdon toimivuuteen vaikuttavat sekä yhtiön että osakkaiden toimet.
Oman vedenkulutuksen määrä tulee usein yllätyksenä asukkaille. ”Ei voi pitää paikkaansa” on yleinen kommentti, johon isännöitsijä joutuu ensimmäisten vesilaskujen jälkeen vastaamaan. Poimi jutusta vinkit säästäväiseen vedenkäyttöön.
Smartvatten
Taloyhtiöiden kannattaa varautua pitkäaikaisiin sähkökatkoihin ja muihin energiansaantiin liittyviin häiriötilanteisiin. Energiayhtiöt pystyvät takaamaan sähkön saannin myös suurissa häiriötilanteissa, mutta taloyhtiöidenkin kannattaa varautua tekemällä pelastussuunnitelman liitteeksi varautumissuunnitelma.
Hiekoitushiekan poistaminen kaduilta paljastaa, tuliko taloyhtiön ilmanvaihtojärjestelmän suodattimet vaihdettua loppusyksystä. Kun suodatin on tukossa, katupöly tunkeutuu huoneistoon, ilmanvaihto ei toimi kunnolla ja energiaa menee hukkaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään