Pelastussuunnittelu on parantanut taloyhtiöiden turvallisuutta. Tätä mieltä on lähes 70 % taloyhtiöiden edustajista Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemässä selvityksessä. Pelastussuunnittelun myötä on välitetty turvallisuustietoa asukkaille ja tehty parannuksia esimerkiksi opasteisiin, valaistukseen ja poistumisreitteihin. Toisaalta suunnitelmat jäävät myös liian usein dokumenttitasolle eikä niitä viedä käytännön toteutuksiksi.
Kaikkiaan 68 prosenttia vastaajista katsoo pelastussuunnittelun parantaneen taloyhtiöiden turvallisuutta. Suunnittelun avulla on välitetty turvallisuustietoa asukkaille ja tehty parannuksia muun muassa opasteisiin, valaistukseen, poistumisreitteihin, lukituksiin, väestönsuojiin ja pelastusteihin. Lisäksi pelastussuunnitteluprosessi on innoittanut taloyhtiöitä hankkimaan palovaroittimia, sammutuspeitteitä ja väestönsuojan tarvikkeita.
– Toisaalta reilut 20 % vastaajista pitää suunnittelua turhana, koska epäillään, ettei asukkaiden käyttäytymiseen voida suunnittelulla vaikuttaa, tutkija Heikki Laurikainen toteaa.
– Osa katsoo, ettei suunnitelmien tekemisestä päästä konkreettisiin turvallisuustekoihin, jolloin suunnitelmien jalkauttaminen ei onnistu.
Laurikaisen mukaan nykyinen suunnitteluprosessi kaipaa uudistamista. Keskiössä pitäisi olla riskien ja vaarojen tunnistaminen ja niiden korjaaminen sekä turvallisuusviestintä taloyhtiöissä.
– Nyt huomio suuntautuu liian usein itse suunnitelmadokumentin tekemiseen, joka näyttäytyy lisäksi turhan raskaana asukkaille. Kehittämällä taloyhtiöiden turvallisuusviestintää, kuten jakamalla asukkaille yksinkertaisia toimintaohjeita, onnettomuuksien ehkäisy tehostuisi taloyhtiöissä, Laurikainen sanoo.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön selvityksessä tehtiin kysely taloyhtiöiden hallituksille. Otosmäärä oli 2379, ja lisäksi haastateltiin 23 pelastusalan asiantuntijaa. Selvitys tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen, Suomen Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton kanssa. Selvitystä on rahoittanut Suomen Väestönsuojelusäätiö.
Tutustu pelastussuunnitelmatutkimukseen
Suomessa pelastusviranomaisten tietoon tulee vuosittain noin 12 000 tulipaloa, joista merkittävä osa on ihmisen toiminnan aiheuttamia. Safetum on käynnistänyt tänä syksynä kampanjan suomalaisten taloyhtiöiden paloturvallisuuden edistämiseksi.
Safetum
Kerrostaloyhtiöt korjasivat viime vuonna eniten talotekniikkaa ja rivitaloyhtiöt ulkopintoja ja rakenteita, kertoo Tilastokeskus. Taloyhtiöiden hoitokulut nousivat edellisvuodesta 2,6 prosenttia.
Lähtökohtaisesti kiinteistön turvallisuudesta ja sen valvonnasta vastaa kiinteistön omistaja, mutta asukkaillakin on oma roolinsa paloturvallisuuden ylläpitämisessä. Vastuu palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta siirtyy ensi vuonna asukkailta taloyhtiölle.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen on jatkunut vilkkaana, mutta kustannusten ja korkojen nousu sekä heikko talouskehitys varjostavat korjauksia. Tulevakaan vuosi ei näytä valoisalta. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton syksyn korjausrakentamisbarometrista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään