Viime vuonna pantittomista muovipakkauksista lajiteltiin muovinkeräykseen vain hieman yli kolmannes. Suurin osa muovista päätyy edelleen sekajätteeseen, kertoo Suomen Pakkauskeräys RINKI Oy.
EU on asettanut jäsenmailleen tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia muovipakkauksista tulisi kierrättää. Suomi maksaa vuosittain 90 miljoonan euron laskun kierrättämättömistä muovipakkauksista, joten tavoitteeseen pääseminen toisi myös säästöä.
– Tavoite olisi, että kahdeksan kymmenestä muovisesta kuluttajapakkauksesta lajiteltaisiin. Tämä antaisi mahdollisuuden saavuttaa EU:n asettama kierrätystavoite, kertoo RINKI Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.
Aktiivisempi lajittelu toisi säästöä myös taloyhtiöille ja niiden asukkaille. Taloyhtiöt maksavat ylimääräistä sekajätteeseen päätyvästä muovista, sillä sekajäteastian tyhjennys on kalliimpaa kuin muoviastian tyhjennys.
Muovipakkauksia päätyy sekajätteeseen huolimattomuuden ja välinpitämättömyyden lisäksi myös tiedonpuutteen vuoksi.
Yleisin uskomus on, että muovipakkaukset pitäisi pestä ennen roskiin laittamista. Se ei kuitenkaan ole tarpeellista, vaan riittää, että pakkaus on tyhjä.
Muovinkeräykseen saa laittaa ainoastaan muovipakkauksia, ei muovisia esineitä. Muoviesineet voi viedä esimerkiksi kuntien jäteasemille.
– Jotta muovin lajittelu kotona onnistuu, sen pitää olla yhtä helppoa kuin sekajätteeseen laittamisen. Kodin jätepiste kannattaa järjestellä siten, että kaikille pakkausjätteille on oma paikkansa, Tanskanen suosittelee.
Muovipakkausten erilliskeräyksen järjestäminen on pakollista kaikissa vähintään viiden huoneiston taloyhtiöissä.
Venäläiset ovat ostaneet vuosien varrella asuntoja ja liiketiloja etenkin Itä- ja Kaakkois-Suomesta. Maahan kohdistettujen talouspakotteiden ja maksuliikennesulkujen takia moni taloyhtiö on pulassa, kun venäläisosakkaiden vastikkeet ovat jääneet saamatta.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Älä jää muilta saamasi tiedon varaan, vaan perehdy asioihin itse ja luota omaan tekemiseesi. Tämän asian on oman hallitustyönsä aikana oppinut Vuoden 2026 taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittu forssalainen Laura Leiviskä.
Monissa taloyhtiöissä tuskaillaan nousevia energiakustannuksia, tiukentuvia ympäristötavoitteita ja kiinteistöjen kunnossapitoon liittyviä haasteita. Energianeuvojat auttavat selvittelemään alustavasti tarvittavia energiatoimenpiteitä, ja neuvontaa saa remontin kaikissa vaiheissa ideasta toteutukseen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään