Pääkaupunkiseudun taloyhtiöt jakautuvat energiatehokkuudessa kahteen eri leiriin

HSY:n Ilmastoinfon tilaamasta taloyhtiökyselystä käy ilmi, että pääkaupunkiseudun taloyhtiöistä lähes puolet pitää energiaa merkittävänä kulueränä. Taloyhtiöt jakautuvat kyselyn mukaan energiatehokkuuteen suhtautumisessa kahtia. Noin 60 prosentissa taloyhtiöstä on arvioitu mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta remonttien yhteydessä. Sen sijaan noin 40 prosenttia taloyhtiöistä ei ole ottanut huomioon remonteissaan energiatehokkuusasioita.

Pääkaupunkiseudun taloyhtiöitä energiatehokkuudessa neuvovan HSY:n Ilmastoinfon teettämän kyselyn mukaan noin 90 prosenttia taloyhtiöistä seuraa energiakulutusta vähintään vuositasolla. 44 prosenttia vastaajista pitää energiaa merkittävänä kulueränä taloyhtiölle.

– Hallituksen jäsenistä 67 prosenttia koki energian merkittäväksi kulueräksi. Osakkaiden keskuudessa vastaava luku oli kuitenkin vain 38 prosenttia ja kolmannes osakkaista ei osannut arvioida energiakulujen merkittävyyttä. Tulos kertoo siitä, että taloyhtiön hallitusten kannattaisi entistä enemmän viestiä energiamenojen osuudesta myös koko talolle, energia-asiantuntija Teemu Kettunen HSY:n Ilmastoinfosta sanoo.

– Energia- ja vesikustannukset muodostavat noin kolmanneksen taloyhtiön hoitokuluista ja lämmityskulut yksin noin neljänneksen, Kettunen jatkaa.

Tähtäimessä säästö ja asumismukavuus

Vastausten mukaan noin joka toisessa taloyhtiössä on toteutettu energiatehokkuustoimenpiteitä isojen remonttien, kuten linjasaneerauksen yhteydessä. Energiatehokkuustoimia tehdään erityisesti energiakustannusten alentamiseksi (75 %) ja asumisen laadun parantamiseksi (70 %).

– Oli ilahduttavaa huomata, että taloyhtiöissä on ymmärretty, että energiatehokkuustoimenpiteillä ei tähdätä vain säästöön, vaan niillä voidaan lisätä myös asukkaiden viihtyvyyttä. Taloyhtiöt voivat vaikuttaa energiatehokkuustoimenpiteillä esimerkiksi ilmanlaadun parantamiseen, vedon tunteen poistamiseen ja huonelämpötilojen tasoittumiseen, Kettunen selvittää.

Yleisimmin toteutettuja energiatehokkuustoimenpiteitä olivat ikkunoiden uusiminen, lämmitysverkoston perussäätö, rakenteiden tiivistäminen ja julkisivun lisäeristäminen.

Taloyhtiöille tarjolla maksutonta koulutusta ja neuvontaa

HSY:n Ilmastoinfon mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat merkittäviä yhteistyökumppaneita kaupunkien ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Yksittäinen taloyhtiö voi säästää omilla toimenpiteillään huomattavasti energiaa, ja kaupunkitasolla vaikutukset nousevat merkittäviksi. Esimerkiksi Helsingin asuinrakennuksista noin 30 prosenttia on rakennettu 1960–70-luvuilla, joista merkittävä osa on lähivuosina peruskorjauksen tarpeessa.

– Kyselyn vastausten mukaan noin 40 prosentissa taloyhtiöistä ei ole arvioitu mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta peruskorjausten yhteydessä. Tämä on yksi syy siihen, että järjestämme loka–marraskuussa maksutonta koulutusta energiatehokkuuden kehittämisestä Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla, Kettunen kertoo.

Koulutuksissa käydään läpi taloyhtiön energiatehokkaan ylläpidon lisäksi välineitä kiinteistönpidon suunnitelmallisuuden kehittämiseen. Koulutukset soveltuvat erityisen hyvin taloyhtiön hallitusten jäsenille, mutta kaikki energia-asioista kiinnostuneet voivat ilmoittautua niihin mukaan. Lisätietoja koulutuksista osoitteessa www.energiaopas.fi

HSY:n Ilmastoinfo tarjoaa taloyhtiöille aiheesta myös maksutonta neuvontaa. Energianeuvojalle voi esimerkiksi lähettää kysymyksiä sähköpostitse tai neuvojan voi kutsua tapaamiseen, jossa käsitellään yhtiön energia-asioita.

HSY:n Ilmastoinfon tilaaman kyselyn toteutti syyskuussa SynoInt internet-paneelina ja siihen vastasi reilut 300 pääkaupunkiseudulla taloyhtiöissä asuvaa ja taloyhtiön hallituksen jäsentä.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.6.2017

Kehitys pääkaupunkiseudun lähiöissä ollut vaihtelevaa

Vuonna 2013 pääkaupunkiseudun lähiöissä oli muuta seutua selvästi matalampi tulo- ja koulutustaso sekä yleisesti korkeampi työttömyysaste. Jo vuonna 1990 lähiöissä oli keskimäärin matalampi koulutus- ja tulotaso kuin muilla alueilla, mutta ero oli pieni. Sen sijaan lähiöiden työttömyysaste oli tuolloin keskimäärin yhtä matala kuin koko seudulla.

9.11.2018

Kiinteistö- ja rakentamismarkkinat painottuvat yhä selkeämmin pääkaupunkiseudulle

Pääkaupunkiseudun väestönkasvu on omaa luokkaansa Suomessa ja edellyttää aktiivisen rakentamisen jatkumista. Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla kasvaakin edelleen ensi vuonna, vaikka Suomen tasolla määrän odotetaan pysähtyvän tai kääntyvän laskuun. Pääkaupunkiseudun asuntoaloitusten määrä on kasvanut voimakkaasti kuluvan vuoden kesän lopulle saakka, mutta rakennuslupien reipas lasku ennakoi käänteen tapahtuvan loppuvuonna.

13.8.2021

Taloyhtiöiden tietoja sähköistetään hitaasti

Taloyhtiöt siirtävät tietojaan uuteen sähköiseen huoneistotietojärjestelmään hitaasti. Osakeluettelonsa on siirtänyt järjestelmään vasta kolmisen prosenttia ”vanhoista” eli ennen vuotta 2019 perustetuista asunto-osakeyhtiöistä. Osuus tarkoittaa reilua 2¬700 taloyhtiötä.

9.12.2015

Taloyhtiöiden toimilla on merkitystä energiansäästössä

Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat merkittäviä yhteistyökumppaneita kaupunkien ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Yksittäinen taloyhtiö voi säästää omilla toimenpiteillään huomattavasti energiaa, ja kaupunkitasolla vaikutukset nousevat merkittäviksi. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit tarjoavat taloyhtiöiden hallitusten jäsenille maksutonta koulutusta kiinteistöjen energia-asioista.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti