Pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinoilla hyvä vire

RAKLIn pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinoiden suhdannetiedote 2/2014

Pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinat kehittyvät positiivisemmin kuin vallitsevassa heikossa taloustilanteessa voisi olettaa. Tästä vuodesta on tulossa vilkas kiinteistökauppavuosi ja kauppojen volyymissä palattaneen finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Toimitilarakentamisen määrää pääkaupunkiseudulla nostavat nyt suuret ratahankkeet, joiden varsille tulee sekä liikennerakennuksia että muuta uutta toimitilaa ja myös asuntoja.

Tammi-elokuun välisenä aikana solmittiin noin 1,7 miljardin euron kiinteistökaupat, mikä on suurin määrä vastaavana ajanjaksona vuoden 2008 jälkeen. Ulkomaiset sijoittajat ovat jälleen olleet markkinoilla viime vuosia aktiivisempia; heidän osuutensa tehdyistä kaupoista oli yli 50 prosenttia. Toinen merkittävä ostajaryhmä on ollut kotimaiset kiinteistösijoitusrahastot, joiden osuus volyymistä oli alkuvuonna noin kolmannes. Toimitilojen vuokramarkkinoita vaivaa kuitenkin edelleen taloudellisesta tilanteesta johtuva epävarmuus sekä rakenteellisesta muutoksesta johtuva vajaakäyttöongelma. Vuokrien pientä nousua nähtäneen vain Helsingin keskustassa. Espoossa jopa neljännes toimistotilasta on vailla käyttäjää. Heikentyvä kulutuskysyntä ja kaupan murros alkavat nyt näkyä myös liiketilavuokramarkkinoilla, joilla vajaakäytön arvioidaan lisääntyvän.

Vuokra-asuntotuotanto jatkuu matalasuhdanteessakin

Asuntomarkkinoilla vuokrien nousu jatkuu. Vuokrat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Pienten asuntojen vuokrien nousun odotetaan jatkuvan sekä pääkaupunkiseudulla että muissa suurissa kaupungeissa. Asuntohankkeiden rakennuslupia on tänä vuonna haettu viime vuotta enemmän, mutta hankkeiden aloitusten määrä jää kuitenkin vuoden 2013 tasoa alhaisemmaksi. Yksityisen kysynnän hiipuessa asuntokysyntää on pitänyt yllä asuntosijoittajien ja -rahastojen aktiivisuus. Korjausrakentamista ovat vauhdittaneet valtion myöntämät määräaikaiset perusparannuksen käynnistysavustukset, joihin lisättiin määrärahaa loppuvuodelle.

Toimitilapuolella rakentaminen keskittyy nyt pääkaupunkiseudulla liikenteen ja hoitoalan rakennusten sekä oppilaitosten ja kauppakeskusten rakentamiseen. Näistä useissa rakennustyypeissä rakentaminen on vilkastunut kymmeniä prosentteja viime vuodesta. Merkittävän osan rakentamisen kasvusta muodostavat uusien ratahankkeiden asemien sekä niiden ympäristön rakentaminen. Infrarakentamisen aktiviteetti on pääkaupunkiseudulla runsasta Kehäradan ja Länsimetron rakentamisen ansiosta. Muita rakenteilla olevia infrahankkeita seudulla ovat Kehä III:n kakkosvaihe, muut sisääntuloväylien kehittämishankkeet sekä seudun useisiin aluerakentamishankkeisiin liittyvä infrarakentaminen.

Urakkatarjoushinnat laskussa pääkaupunkiseudulla

Urakkatarjoushinnat ovat nyt pääkaupunkiseudulla vajaat kolme prosenttia viime vuotista alhaisemmalla tasolla, vaikka rakennuskustannusindeksi on noussut noin prosentin. Eniten, noin 14 prosenttia, tarjoushinnat ovat laskeneet asuntourakoissa. Pääurakoitsijoiden tämän hetkinen tarjoushalukkuus, 64 prosenttia, vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa. Aliurakoitsijoiden tarjoushalukkuus on puolestaan pari prosenttia keskimääräistä vähäisempää, mikä johtunee erityisesti LVIS-yritysten työllistymisestä korjausrakentamishankkeisiin. Rakentajien tilauskanta Uudellamaalla on ollut lievässä nousussa, ja muutoinkin rakennusliikkeiden suhdannenäkymät alueella ovat tällä hetkellä kohtuulliset. Kilpailu urakoista on kuitenkin melko kovaa ja tarjoushintojen hajonta pientä. Pääurakoissa halvimman ja toiseksi halvimman tarjouksen hinnat ovat parin prosentin sisällä toisistaan, ja aliurakoissa parin kolmen prosentin sisällä.

Lue koko suhdannetiedote

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

1.8.2018

Kiinteistönpidon käsitteitä

Tältä sivulta löytyvät kootusti kiinteistönpidon keskeisimmät käsitteet. Käsitteiden selitykset pohjautuvat Rakennustiedon julkaisemaan kuntoarviokortistoon, Raklin julkaisemaan Kiinteistöliiketoiminnan sanastoon ja Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisemaan Taloyhtiön talous -kirjaan.   Energiakatselmus Energiakatselmus on asiantuntijoiden ja katselmuksen tilaajaorganisaation yhteistyössä tekemä perusteellinen selvitys rakennuksen ja tuotantoprosessin energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottomahdollisuuksista.

25.5.2018

Timo Nieminen – rakentava vaikuttaja

Kiinteistöliiton tuore puheenjohtaja Timo Nieminen on pitkän linjan rakentaja. Työssään hän on tottunut sovittamaan yhteen erilaisia näkökulmia ja tavoitteita, mikä on vaatinut asettumista myös vastapuolen asemaan. Tälle kokemukselle on käyttöä valtakunnallisessa järjestössä, jota on rakennettu jo toista vuosisataa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti