RAKLIn pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinoiden suhdannetiedote 2/2014
Pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinat kehittyvät positiivisemmin kuin vallitsevassa heikossa taloustilanteessa voisi olettaa. Tästä vuodesta on tulossa vilkas kiinteistökauppavuosi ja kauppojen volyymissä palattaneen finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Toimitilarakentamisen määrää pääkaupunkiseudulla nostavat nyt suuret ratahankkeet, joiden varsille tulee sekä liikennerakennuksia että muuta uutta toimitilaa ja myös asuntoja.
Tammi-elokuun välisenä aikana solmittiin noin 1,7 miljardin euron kiinteistökaupat, mikä on suurin määrä vastaavana ajanjaksona vuoden 2008 jälkeen. Ulkomaiset sijoittajat ovat jälleen olleet markkinoilla viime vuosia aktiivisempia; heidän osuutensa tehdyistä kaupoista oli yli 50 prosenttia. Toinen merkittävä ostajaryhmä on ollut kotimaiset kiinteistösijoitusrahastot, joiden osuus volyymistä oli alkuvuonna noin kolmannes. Toimitilojen vuokramarkkinoita vaivaa kuitenkin edelleen taloudellisesta tilanteesta johtuva epävarmuus sekä rakenteellisesta muutoksesta johtuva vajaakäyttöongelma. Vuokrien pientä nousua nähtäneen vain Helsingin keskustassa. Espoossa jopa neljännes toimistotilasta on vailla käyttäjää. Heikentyvä kulutuskysyntä ja kaupan murros alkavat nyt näkyä myös liiketilavuokramarkkinoilla, joilla vajaakäytön arvioidaan lisääntyvän.
Asuntomarkkinoilla vuokrien nousu jatkuu. Vuokrat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Pienten asuntojen vuokrien nousun odotetaan jatkuvan sekä pääkaupunkiseudulla että muissa suurissa kaupungeissa. Asuntohankkeiden rakennuslupia on tänä vuonna haettu viime vuotta enemmän, mutta hankkeiden aloitusten määrä jää kuitenkin vuoden 2013 tasoa alhaisemmaksi. Yksityisen kysynnän hiipuessa asuntokysyntää on pitänyt yllä asuntosijoittajien ja -rahastojen aktiivisuus. Korjausrakentamista ovat vauhdittaneet valtion myöntämät määräaikaiset perusparannuksen käynnistysavustukset, joihin lisättiin määrärahaa loppuvuodelle.
Toimitilapuolella rakentaminen keskittyy nyt pääkaupunkiseudulla liikenteen ja hoitoalan rakennusten sekä oppilaitosten ja kauppakeskusten rakentamiseen. Näistä useissa rakennustyypeissä rakentaminen on vilkastunut kymmeniä prosentteja viime vuodesta. Merkittävän osan rakentamisen kasvusta muodostavat uusien ratahankkeiden asemien sekä niiden ympäristön rakentaminen. Infrarakentamisen aktiviteetti on pääkaupunkiseudulla runsasta Kehäradan ja Länsimetron rakentamisen ansiosta. Muita rakenteilla olevia infrahankkeita seudulla ovat Kehä III:n kakkosvaihe, muut sisääntuloväylien kehittämishankkeet sekä seudun useisiin aluerakentamishankkeisiin liittyvä infrarakentaminen.
Urakkatarjoushinnat ovat nyt pääkaupunkiseudulla vajaat kolme prosenttia viime vuotista alhaisemmalla tasolla, vaikka rakennuskustannusindeksi on noussut noin prosentin. Eniten, noin 14 prosenttia, tarjoushinnat ovat laskeneet asuntourakoissa. Pääurakoitsijoiden tämän hetkinen tarjoushalukkuus, 64 prosenttia, vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa. Aliurakoitsijoiden tarjoushalukkuus on puolestaan pari prosenttia keskimääräistä vähäisempää, mikä johtunee erityisesti LVIS-yritysten työllistymisestä korjausrakentamishankkeisiin. Rakentajien tilauskanta Uudellamaalla on ollut lievässä nousussa, ja muutoinkin rakennusliikkeiden suhdannenäkymät alueella ovat tällä hetkellä kohtuulliset. Kilpailu urakoista on kuitenkin melko kovaa ja tarjoushintojen hajonta pientä. Pääurakoissa halvimman ja toiseksi halvimman tarjouksen hinnat ovat parin prosentin sisällä toisistaan, ja aliurakoissa parin kolmen prosentin sisällä.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Kiinteistönhoitajan töihin kuuluu niin asiakkaiden kohtaamista, teknistä ylläpitoa kuin erilaisia korjaus- ja huoltotehtäviä sekä piha-alueiden hoitoa. Parasta työssä onkin sen vaihtelevuus, vuoden vaihteessa kiinteistönhoitajaksi valmistunut Max Miettunen arvioi.
Suomen Kiinteistöliiton jäsenet ovat aiempaa tyytyväisempiä Suomen Kiinteistölehteen, käy ilmi liiton syyskuussa julkistetusta jäsentutkimuksesta. Vastaajista yli 90 prosenttia kertoi olevansa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen lehteen.
Kiinteistömedia Oy
Konkurssitilastoihin on päätynyt aiempaa enemmän myös talousvaikeuksiin ajautuneita taloyhtiöitä. Vastikerästit kasvavat paikoitellen, eikä kaikissa yhtiöissä löydy remontteihin rahaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään