Omatoimi-isännöitsijän on osattava asunto-osakeyhtiölaki sekä ymmärrettävä hallintoa, taloutta ja kiinteistön ylläpitoa.
Pienessä taloyhtiössä on usein kätevää ja kustannustehokasta, jos isännöitsijä on omasta takaa. Tälle ei ole laillista estettä, sillä isännöitsijän tehtäviä saa hoitaa kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö.
Aivan kylmiltään isännöintiin ei kannata lähteä. Kiinteistöjuridiikkaan erikoistuneen Kiinteistölakimies Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja osakas Noora Salokangas avaa omatoimi-isännöinnin problematiikkaa.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Jukka Nortio
Kirjoittaja on tekniikka-, talous-, tiede- ja ympäristöaiheisiin perehtynyt vapaa toimittaja.
Yhteistyö isännöitsijän kanssa saattaa sujua kuin tanssi – tai aiheuttaa harmaita hiuksia koko hallitukselle. Toisinaan epäluottamus johtaa isännöitsijän vaihtamiseen. Kiinteistölehti Lounais-Suomi kysyi kahden turkulaisen taloyhtiön kokemuksista.
Asunto-osakeyhtiössä yhtiökokouksella on yleistoimivalta, kun taas hallituksen ja mahdollisen isännöitsijän toimivalta on rajoitetumpaa. Toimivallanjako taloyhtiössä on periaatteessa selkeä: ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, hierarkiassa seuraavana on hallitus ja tämän jälkeen isännöitsijä.
Tilaajille
Omatoimisessa kiinteistönhoidossa osakkaat tai asukkaat vastaavat itse kiinteistön ylläpidosta. Se voi lisätä yhteisöllisyyttä ja olla kustannustehokas ratkaisu pienemmissä taloyhtiöissä, mutta edellyttää selkeää vastuunjakoa ja toimivaa yhteistyötä.
Tilaajille
Taloyhtiön hallitus voi tehdä työtään monin eri tavoin. Asunto-osakeyhtiölaki antaa puitteet, mutta arkinen työskentely pitää jokaisessa hallituksessa päättää erikseen. Myös yhteistyöstä isännöitsijän kanssa tulee sopia tarkasti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään