Vuoden 2016 alusta alkaen orgaanista jätettä, kuten tekstiilejä, ei saa laittaa kaatopaikalle. Pääkaupunkiseudulla kotien sekajäte, johon käyttökelvottomat tekstiilit kuuluvat, ei mene kaatopaikalle. Sekajäte viedään Vantaan Energian jätevoimalaan. Biojätteen, paperin, kartongin, lasin ja metallin kierrätys jatkuu edelleen.
Vuoden 2016 alussa astuu Suomessa voimaan valtioneuvoston asetus, joka rajoittaa biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamista kaatopaikalle. Kielto koskee myös tekstiilejä. Pääkaupunkiseudulla lajitteluohjeet eivät muutu kaatopaikkakiellon vuoksi.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on varautunut muutokseen jo hyvissä ajoin. Sekajäte ja sinne laitetut käyttökelvottomat tekstiilit eivät joudu kaatopaikalle, vaan ne hyödynnetään energiaksi. Syksystä 2014 lähtien HSY on kuljettanut pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien sekajätteen Vantaan Energian jätevoimalaan. Siellä sekajätteestä tehdään kaukolämpöä ja sähköä. Näin ollen käyttökelvottomat tekstiilit voi edelleen laittaa sekajäteastiaan.
Biojätteen, paperin, kartongin, lasin ja metallin lajittelu omiin astioihin on edelleen tärkeää. Niistä saadaan uusien tuotteiden raaka-ainetta.
Asukas voi vähentää tekstiilijätteen määrää kuluttamalla kohtuullisesti ja viemällä käyttökelpoiset vaatteet esimerkiksi kirpputoreille tai vaatekeräykseen. Jätteeksi tulisi laittaa vain rikkinäiset ja käyttökelvottomat tekstiilit.
Ohjeita jätteiden lajitteluun löytyy HSY:n verkkosivuilta osoitteesta www.hsy.fi/lajittelu sekä www.hsy.fi/kiitoskunlajittelet.
Kotitalouksien sekajätteessä olevan biojätteen määrä on merkittävästi vähentynyt viime vuosina. Tämä käy ilmi kuntien jätelaitosten vuosina 2023 ja 2024 tekemistä tutkimuksista. Tätä nykyä sekajätepussissa on biojätettä keskimäärin enää noin 29 prosenttia.
Etelä-Suomessa tehtiin viime kesänä asuinkiinteistöjen kompostoritarkastuksia, joiden tulokset olivat pääosin hyviä. Kuitenkin joka kymmenes sai korjauspyynnön Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ltä. Yleisin hylkäämisen syy oli kompostorin puuttuminen kiinteistöltä.
Pääkaupunkiseudun asukkaat tuottivat viime vuonna sekajätettä 125,6 kiloa henkeä kohti. Määrää voisi HSY:n mukaan helposti vähentää, sillä yli 70 prosenttia sekajätteestä on kierrätyskelpoista materiaalia. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin 33,1 prosenttia eli noin 42 kiloa asukasta kohden vuodessa.
Kompostitarkastajat tarkastavat touko–heinäkuun aikana noin 500 kompostoria pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Tarkastusten tavoitteena on varmistaa, että biojäte lajitellaan oikein, ja näin lisätä lajittelua ja vähentää sekajätteen määrää.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään