Suomen kalleimmat omakotitalot sijaitsevat Espoossa, jossa viime vuoden kiinteistökauppojen keskiarvohinta oli 470 000 euroa (nousua 5 % edellisvuoteen verrattuna). Helsingissä omakotitalo maksoi viime vuonna keskimäärin 405 000 € (+12 %), Vantaalla 318 000 € (+/− 0 %), Tampereella 269 000 € (+9 %), Turussa 234 000 € (+13 %) ja Oulussa 179 500 € (+1 %).
Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistökauppojen tilastosta. Aiemmin kaksi kertaa vuodessa julkaistut tilastot päivittyvät nyt kuukausittain. Tilastoja voi nyt hyödyntää kahdella tavalla: rajapintapalvelun kautta datana tai verkkosivuston taulukoita selailemalla.
Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan asuntorakentaminen on siirtynyt isoimpiin kaupunkeihin ja kerrostaloihin. Rakentamattomia pientalotontteja myytiin vuonna 2016 koko maassa 4 400 kappaletta. Tonttikauppa on hiljentynyt tasaisesti vuodesta 2005, jolloin myytiin 11 800 tonttia.
Viime vuonna rahaa kiinteistökauppoihin käytettiin 8,5 miljardia euroa, mikä on samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Siitä asuinrakennuspaikkojen kaupan arvo oli 5,069 miljardia euroa, kun se vuonna 2015 oli 4,788 miljardia euroa.
Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain kiinteistöt eikä siten asunto-osakkeita eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.
− Ulkomaalaisten ostajien osuus Suomen kiinteistömarkkinoilla on pieni, kertoo tilastoanalyysiä tehnyt rekisteripäällikkö Taisto Toppinen Maanmittauslaitoksesta. Venäläiset ostivat Suomessa vuonna 2016 yhteensä 155 kiinteistöä, kun niitä edellisvuonna oli 147.
− Huippuvuonna 2008 vastaava luku oli 907 venäläiskauppaa.
− Rantamökkien hinnat laskivat kahdeksan prosenttia, sanoo Taisto Toppinen.
Lomamökkien keskihinta oli koko maassa 97 000 euroa. Kalleinta oli Uudellamaalla, jossa kaava-alueilla sijaitsevat rantamökit maksoivat keskimäärin 182 000 euroa.
Rakentamattomista rantatonteista kaava-alueilla maksettiin koko maassa keskimäärin 38 000. Kalleimmat tontit olivat Uudenmaan kaava-alueilla: hinta oli keskimäärin 120 000 €.
Peltokauppojen määrä on pysytellyt samalla tasolla parin viime vuoden ajan, noin 580 kappaletta vuodessa.
Vuonna 2016 koko maan mediaanihinta oli 9 150 euroa hehtaarilta. Hinnoissa tapahtui 9 prosentin nousu. Muutos selittyy pääosin kauppojen määrien lisääntymisellä Etelä- ja Länsi-Suomessa ja vastaavasti määrien vähenemisellä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla, keskimäärin 12 000 euroa hehtaarilta.
Metsätilojen kauppojen määrä lisääntyi viime vuonna 6 % (3 500 kpl) vuoteen 2015 verrattuna. Kauppojen keskihinta oli 2 520 euroa hehtaarilta.
Mediaanihinta laski 6 % vuoteen 2015 verrattuna.
− Muutos selittyy suurelta osin kauppojen määrien lisääntymisellä Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla ja määrien vähenemisellä eteläisimmässä Suomessa, toteaa pelto- ja metsäkauppojen analyysin tehnyt Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.
Kalleinta metsä oli Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, keskimäärin 4 300 euroa hehtaarilta, ja halvinta Lapissa, 1 000 euroa hehtaarilta.
Tekstissä mainitut hinnat ovat mediaanihintoja.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Koko maan heikosta kehityksestä huolimatta vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden alussa monissa maakuntakeskuksissa, kuten Kajaanissa ja Kokkolassa.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat viime vuonna koko maassa edellisestä vuodesta. Eniten laskivat pienten asuntojen hinnat. Hintaheilunta asuntomarkkinoilla jatkuu, mutta suurissa kaupungeissa alkaa mahdollisesti näkyä kasvun merkkejä.
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä, kertoo Tilastokeskus. Hinnat laskivat erityisesti pienissä asunnoissa. Asuntoja kuitenkin myytiin heinä-syyskuussa kiinteistönvälittäjien kautta 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, ja myös vuokrat nousevat yhä maltillisesti, ilmenee PTT:n asuntomarkkinaennusteesta. Asuntojen hinnannousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään