Nyt on aika estää lokkien pesintäaikeet katoille. Lokkitarkkailija suosittelee pelotteita ja katolla liikkumista

Hämeenlinnassa herättiin parisen vuotta sitten lokkiongelmaan. Lokit valloittivat yhä enemmän keskustan kerrostalojen kattoja pesimispaikakseen. Kirkuna, ulosteet ja poikasiaan suojelevien lokkien hyökkäily kasvoivat sellaisiin mittoihin, että jotain oli tehtävä.

Hämeenlinnan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Merituuli Stenberg sai idean lokkitarkkailijasta. Hämeenlinnan kaupunki palkkasi tarkkailijan ensimmäisen kerran viime keväänä. Kokemukset olivat hyviä ja lokkien määrää keskustassa saatiin vähennettyä.

Lokkitarkkailijan tehtävänä on tutkailla lokkien aikeita ja ilmoittaa niiden liikehdinnästä taloyhtiöille. Tällöin taloyhtiöt voivat ryhtyä toimeen ajoissa. Liikkumalla katolla ja asettamalla pelotteita lokit saadaan parhaassa tapauksessa etsimään pesäpaikkoja muualta.

– Nyt alkaa olla viimeiset hetket käsillä, jotta lokit eivät pääse pesimään katoille. Niille pitäisi tuoda pelotteita ja liikehdintää, sanoo Hämeenlinnan lokkitarkkailija Reima Suovisuo Yle:n uutisille.

Suovisuo muistuttaa, että kiinteistöjen huoltoyhtiöiden kannattaa olla omatoimisia ja käydä katoilla jo ennen tarkkailijan yhteydenottoa.

Pesäpuuhat ovat käsillä

Liikkuminen katoilla täytyy aloittaa ennen pesän rakentamista, sillä itse pesintää ei saa häiritä. Pesimärauha koskee kaikkia lintuja, myös rauhoittamattomia.

Vaikka katolta saisikin pidettyä lokit pois nyt, kannattaa katolla liikkumista jatkaa ja pelotteiden paikkaa vaihtaa koko pesimäkauden ajan, jotta lokit eivät eksy katolle myöhemminkään.

Lokit ja tiirat viihtyvät kaupunkialueilla ja kerrostalojen katoilla, sillä katoilta löytyy turvaa ja kaupungeista ruokaa. Ongelma on tuttu monessa suomalaisessa kaupungissa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

13.6.2016

Äänestys yhtiökokouksessa

Taloyhtiön yhtiökokouspäätöksissä pääsääntö on yksimielisyys. Yksimielinen päätös syntyy useimmiten niin, että hallituksen päätösehdotukselle ei esitetä kokouksessa vaihtoehtoja eikä sitä vastusteta ja kokouksen puheenjohtaja toteaa päätöksen syntyneeksi hallituksen esityksen mukaisesti. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, eli samassa asiassa esitetään useampi päätösvaihtoehto, joista ei päästä yhteisymmärrykseen, on järjestettävä äänestys.

18.10.2018

Varovasti katolla – märkä katto on liukas

Kodin tai kesäasunnon katon syystarkastusta tehtäessä on oltava varovainen, sillä huolimaton toiminta vaarantaa sekä katolla liikkujan terveyden että katon kunnon, muistuttaa kiinteistö- ja talotekniikka-alan yhteisöjen Toukotalkoot-kampanja. Katon huono kunto muistuttaa itsestään yleensä vasta silloin, kun vesi vuotaa sisälle tai räystäsvesikouru tukkeutuu roskien painosta tai tulvii vettä lumimassojen vaurioitettua sitä. Pientalon katto tulisi tarkastaa vähintään kahdesti […]

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

9.11.2018

Kiinteistö- ja rakentamismarkkinat painottuvat yhä selkeämmin pääkaupunkiseudulle

Pääkaupunkiseudun väestönkasvu on omaa luokkaansa Suomessa ja edellyttää aktiivisen rakentamisen jatkumista. Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla kasvaakin edelleen ensi vuonna, vaikka Suomen tasolla määrän odotetaan pysähtyvän tai kääntyvän laskuun. Pääkaupunkiseudun asuntoaloitusten määrä on kasvanut voimakkaasti kuluvan vuoden kesän lopulle saakka, mutta rakennuslupien reipas lasku ennakoi käänteen tapahtuvan loppuvuonna.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti